Suomalaisten huonosta kunnosta ja erityisesti lasten liian vähäisestä liikkumisesta on toitotettu viimeaikoina paljon. Erityisesti keltainen lehdistö toitottaa sitä.
Mikä sitten on huono kunto?
Työkaverini oli käynyt jossain työterveyteen liittyvässä kuntotestissä, jossa testattiin mm. puristusvoimaa. Siis puristusvoimaa. Luit ihan oikein, puristusvoimaa. Hänen puristusvoimansa oli ollut alle keskitasoa. Kyseessä on henkilö, joka harrastaa kestävyysurheilua. Martooneja, hiihtämistä ja metsästämistä. Ei todellakaan mikään huonokuntoinen ja olemukseltaan hän on perinteinen kestävyysurheilija. Siis pakkasenraiskaama pulkannaru.
Niin minä kuin työkaverini istumme päivät tietokoneen ääressä toimistolla. Ei hirveesti tuu päivisin puristeltua mitään. Jospa sitten verrataan minua vaikkapa putkimieheen, tai sähkömieheen. Näiden henkilöiden työhön kuuluu puristelua päivät pitkät. Onko minun kuntoni huono, kun puristusvoimani ei ole saamaa luokkaa kuin keskimääräisellä putkimiehellä, eli sähkömiehellä? Minun yleiskuntoni on kyllä aivan varmasti huonompi kuin keskimääräisellä sähköputkimiehellä. Johtuen siitä, että työni ei sisällä yhtään liikkumista.
Minun kuntoni kuitenkin (jos unohdetaan minuun liittyvät sairaudet) riittää hyvin minun elämään. En hengästy töitä tehdessäni. Pystyn kiipeämään portaa toiseen kerrokseen (jossa meidän toimisto on) ihan hyvin ja hengästymättä. Käyn toki kuntosalilla kolmesti viikkoon, treenaan kamppailulajeja päivittäin, näihinkin kuntoni riittää. Jos minut laitettaisiin vaikkapa sähkölaitokselle tolppa-apinaksi, niin kunto loppuisi ennen kuin ensimmäinen päivä on pulkassa. Mutta se ei tee minusta huonokuntoista nykyisessä kontekstissa.
Fyysistä kuntoa ja sen tasoa pitäisi tutkia samalla tavalla kuin hyvinvointiakin. Väite, että Suomessa ei ole köyhiä, koska Ambomaan lapsilla ei ole ruokaa, on väärä. Suomessa oleva köyhyys mitataan vertaamalla naapureihin, ei Ambomaan lapsiin. Suomen naapureita on Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Viro, Venäjän länsiosat, jne. Ylivieskalaisten köyhyyttä mitataan vertaamalla, ei suinkaan Helsinkiläisiin, vaan Alavieskaan, Kalajokeen, Sieviin, Oulaisiin, Nivalaan, jne.
Minun fyysisen kunnon tasoa pitäisi mitata vertaamalla muihin toimistorottiin. Ei suinkaan sähköputkimiehiin.
Lasten liianvähäinen liikkuminen on hiukan erillainen asia, mutta toisaalta taas ei. Maailma muuttuu ja sitä myöten ihmisenkin on muututtava. Vanhoina hyvinä aikoina lapset pantiin töihin heti, kun oppivat puhetta ymmärtämään. Muinoin Englannin maalla sortui hiilikaivos (en muista milloin ja missä). Eräässä telkkari ohjelmassa kävivät ko. kaivosonnettomuuden muistomerkillä, johon oli kirjoitettu kaikkien onnettomuudessa kuolleiden työntekijöiden nimet ja iät. Alle 10 vuotiaille oli merkitty iän kohdalle "lapsi" (niitä lapsia oli noin 40 kuolleen joukossa aika monta, yli kymmenen muistaakseni). Listassa ei muistaakseni ollut yhtään yli 17 vuotiasta. Tuohon aikaan lapset varmasti liikkui enemmän kuin nykyajan lapset. Halutaanko me palata tähän aikaan? Eipä taideta haluta.
"Maailma muuttuu Eskoseni", muista muuttua mukana.
"Aika entinen ei koskaan palaa", ja hyvä niin!
Olen useaan kertaan, useassa eri paikassa maininnut, että en saa motivoitua itseäni treenaamaan jotain asiaa vain siksi, että olisin parempi ko. asiassa. Esimerkki, en tee punnerruksia siksi, että saisin tehtyä enemmän punnerruksia. Kun ei tee ollenkaan punnerruksia, niin ei tarvitse murehtia sitä, että ei ole tarpeeksi hyvä siinä. Kyllä minä punnerran, mutta teen sen siksi, että se parantaa lyönti- ja työntövoimaani. En treenaa lyömistä siksi, että olisin parempi löymään. Treenaan lyömistä, koska se parantaa kokonaisuutena taistelutaitoani. Nyt sitten voidaan pohtia, että miksi pitää treenata taistelutaitoa (siitä minulla on työnalla kirjoitus, malttakaa, malttakaa, rakkaat lukijani).
Nuorna poikana olin aikaani edellä ja minulla oli ylä-asteella valinnaisena aineena konekirjoitus. Silloin siis oli vielä ihan mekaanisia kirjoituskoneita. Konekirjoitus piti sisällään käytännössä kymmensormijärjestelmän treenausta. Suoritin loppukokeen virheprosentilla 50%, eli joka toinen kirjain väärin. :D Ei paha, ei paha laisinkaan. Mutta tässäkään, en treenannut kymmensormijärjestelmää ollakseni parempi kymmensormijärjestelmässä. Treenasin/opiskelin sen jotta työskentely tietokoneen ääressä olisi helpompaa (joo, kyllä silloin jo oli "tietokoneita"). Minun ei tarvitse katsoa sormiani/näppäimistöä kirjoittaessania tätä tekstiä. Se helpottaa työtäni huomattavasti. Tekstiin tulevat virheet eivät yleensä johdu huonosta kymmensormijärjestelmästä, vaan ihan muista syistä.
Liikunnassa on vähän sama juttu. Liikkuminen vain siksi, että liikkuminen on helpompaa on hiukan typerää. Kun ei liiku ollenkaan, ei tarvitse myökään treenata liikuntaa. Liikuntaa pitää olla sen verran, että kykenee suoriutumaan päivittäisistä askareistaan ilman ongelmia. Se että minä en kykene tällä kunnollani tolppa-apinaksi, ei pitäisi olla ongelma kenellekään.
Respektit vaan kaikille tolppa-apinoille, ootta kovia ukkoja/akkoja.
keskiviikko 18. maaliskuuta 2015
"Etelä-Suomessa voi tänään nähdä osittaisen auringonpimennyksen"
Tämän kirjoituksen otsikko on Yle puheen uutisten otsikoista.
En onnistunut löytämään tätä uutista netistä. En myöskään sattuneesta syystä voinut kuunnella noita puuheen uutisia loppuun asti. Joten en tiedä, että miksi muotoilivat otsikon noin.
Kyseinen auringonpimennys näkyy siis huomenna. Suurimmillaan pimennys on lapissa. Miksi siis Yle päätti otsikoida niin, että pimennys näkyy Etelä-Suomessa? Enpä tiedä, pitäisi kysyä Yleltä, mutta sen sijaan nipotan asiasta täällä blogissani, jota kukaan Yleläinen ei todennäköisesti koskaan lue. :(
Itse pimennys on siis hienoa seurattavaa. Kannatta katsella, koska vastaavaa ette tule Suomessa enää näkemään (ellei lääketiede ota huimaa kehitysaskelta sinun elinaikanasi).
Asiasta tarkemmin, vaikkapa Ursan sivuilta.
Muistakaa silmien suojaaminen!1!1!1
En onnistunut löytämään tätä uutista netistä. En myöskään sattuneesta syystä voinut kuunnella noita puuheen uutisia loppuun asti. Joten en tiedä, että miksi muotoilivat otsikon noin.
Kyseinen auringonpimennys näkyy siis huomenna. Suurimmillaan pimennys on lapissa. Miksi siis Yle päätti otsikoida niin, että pimennys näkyy Etelä-Suomessa? Enpä tiedä, pitäisi kysyä Yleltä, mutta sen sijaan nipotan asiasta täällä blogissani, jota kukaan Yleläinen ei todennäköisesti koskaan lue. :(
Itse pimennys on siis hienoa seurattavaa. Kannatta katsella, koska vastaavaa ette tule Suomessa enää näkemään (ellei lääketiede ota huimaa kehitysaskelta sinun elinaikanasi).
Asiasta tarkemmin, vaikkapa Ursan sivuilta.
Muistakaa silmien suojaaminen!1!1!1
maanantai 16. maaliskuuta 2015
Paljonko on paljon?
Paljonko on liikaa?
Eli missä vaiheessa paljon muuttuu ahneudeksi?
Näitä asioita olen pohtinut viime aikoina. Juttu lähti päässäni liikkeelle, kun eräs tuttavani jakoi FB:ssä tämän.
Otsikossa asetetaan kysymys "Kun hoivasta tuli bisnes – kuinka paljon vanhuksilla ja vammaisilla saa tehdä voittoa?" siitä kuinka paljon voittoa saa tehdä. Kirjoitin jo aiemmin siitä mikä on yrityksen ensisijainen tehtävä. Eikä tämä asia sinällään ole muuttunut mihinkään.
Jutun alaotsikossa on kysymys muotoiltu hiukan toisin: "Meidän suomalaisten hoidosta vastaavat yhä enemmän yksityiset yritykset. Nyt olisi aika miettiä, kuinka paljon vanhuksilla, vammaisilla ja orvoilla saa tehdä voittoa."
Oleellinen kysymyshän pitäisi olla, että "saako vanhuksilla, vammaisilla ja orvoilla tehdä voittoa?".
Jos ylläolevaan kysymykseen vastataan myöntävästi on mielestäni turhaa ja naivia alkaa asettamaan rajoja sille paljonko sitä voittoa saa tehdä. Tokihan voitaisiin määritellä vaikkapa, että x% liikevaihdosta voi tehdä voittoa. Mutta tällaiset määritelmät on aina keinotekoisia ja siksi väärin. Lisäksi näitä voidaan aina käytännön bisneksessä kiertää, jolloin tämmöiset määritelmät on turhia.
Jos siis V&V&O:lla (vanhukset, vammaiset ja orvot) saa tehdä voittoa, niillä saa tehdä voittoa niin paljon kuin vain kykenee. Tämä johtaa tilanteeseen, jota kuvasin kirjoituksessani yrityksen voitontekemisen tarpeesta.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaiset toiminnot - jotka täysin verovaroin kustannetaan - pitäisi olla voiton tekemisen ulkopuolella. Se ei tarkoita sitä, etteikö yksityinen toimija voisi niitä siltikin toteuttaa. Yksityinen toimija vaan ei voi tehdä näillä toiminnoilla voittoa. Sama koskee mielestäni siis kaikkea 100% verovaroin toteutettavaa toimintaa. Joo kyllä, esimerkkinä vaikkapa teiden hoito (esmes. katujen auraus).
Samassa yhteydessä, kun keskusteltiin (siellä FB:ssä missä kaikki nykyään tapahtuu) tästä V&V&O:lla voiton teosta, keskusteltiin myös ulkomaalaisten yritysten toimimisesta tällä alalla.
Yleinen konsessus näyttää olevan, että ulkomaalaiset yritykset saa kyllä toimia Suomessa, mutta eivät saisi viedä voittoja ulkomaille. Hetkonen hei! Saat siis tulla tänne tekemään näitä hommia mitä me ei haluta tehdä, et toki voittoa saa tehdä, ja jos nyt kuitenkin voittoa sattuu tulemaan niin ne pitää jättää tänne Suomeen, et saa niitä itsellesi. Näinhän voidaan toki päättää, mutta ei kannata henkeä pidätellen odotella, että joku ulkomaalainen toimija tänne saapuisi näitä hommia tekemään.
Onko oikein, että suomalaisten verovaroin kustannetuista toiminnoista saatava kate siirretään vaikkapa Jerseyn saarelle verottajan ulottumattomiin? Ei, se ei ole minun mielestä oikein. Mutta pitää muistaa, että jos sallimme ulkomaalaisten/globaalien yritysten tulemisen tänne meidän tulee myös sallia voittojen siirtäminen ulkomaille (verottajan ulottumattomiin).
Pitää siis muistaa, että "jos haluu saada on pakko antaa".
Jos haluat Globaalin toimijan hoitamaan meidän V&V&O:t, on hyväksyttävä, että meidän verovarat kulkeutuu ulkomaille Globaalien sijoittajien taskuihin. Mutta minun mielestä meidän ei tarvitse haluta Globaaleja yrityksiä hoitamaan meidän V&V&O "ongelmaa".
Me voimme hoitaa V&V&O "ongelman" itse paikallisesti. Kokonaisuudessaan tämä on edullisempaa, kuin se tie, jota nyt astelemme.
Eli missä vaiheessa paljon muuttuu ahneudeksi?
Näitä asioita olen pohtinut viime aikoina. Juttu lähti päässäni liikkeelle, kun eräs tuttavani jakoi FB:ssä tämän.
Otsikossa asetetaan kysymys "Kun hoivasta tuli bisnes – kuinka paljon vanhuksilla ja vammaisilla saa tehdä voittoa?" siitä kuinka paljon voittoa saa tehdä. Kirjoitin jo aiemmin siitä mikä on yrityksen ensisijainen tehtävä. Eikä tämä asia sinällään ole muuttunut mihinkään.
Jutun alaotsikossa on kysymys muotoiltu hiukan toisin: "Meidän suomalaisten hoidosta vastaavat yhä enemmän yksityiset yritykset. Nyt olisi aika miettiä, kuinka paljon vanhuksilla, vammaisilla ja orvoilla saa tehdä voittoa."
Oleellinen kysymyshän pitäisi olla, että "saako vanhuksilla, vammaisilla ja orvoilla tehdä voittoa?".
Jos ylläolevaan kysymykseen vastataan myöntävästi on mielestäni turhaa ja naivia alkaa asettamaan rajoja sille paljonko sitä voittoa saa tehdä. Tokihan voitaisiin määritellä vaikkapa, että x% liikevaihdosta voi tehdä voittoa. Mutta tällaiset määritelmät on aina keinotekoisia ja siksi väärin. Lisäksi näitä voidaan aina käytännön bisneksessä kiertää, jolloin tämmöiset määritelmät on turhia.
Jos siis V&V&O:lla (vanhukset, vammaiset ja orvot) saa tehdä voittoa, niillä saa tehdä voittoa niin paljon kuin vain kykenee. Tämä johtaa tilanteeseen, jota kuvasin kirjoituksessani yrityksen voitontekemisen tarpeesta.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaiset toiminnot - jotka täysin verovaroin kustannetaan - pitäisi olla voiton tekemisen ulkopuolella. Se ei tarkoita sitä, etteikö yksityinen toimija voisi niitä siltikin toteuttaa. Yksityinen toimija vaan ei voi tehdä näillä toiminnoilla voittoa. Sama koskee mielestäni siis kaikkea 100% verovaroin toteutettavaa toimintaa. Joo kyllä, esimerkkinä vaikkapa teiden hoito (esmes. katujen auraus).
Samassa yhteydessä, kun keskusteltiin (siellä FB:ssä missä kaikki nykyään tapahtuu) tästä V&V&O:lla voiton teosta, keskusteltiin myös ulkomaalaisten yritysten toimimisesta tällä alalla.
Yleinen konsessus näyttää olevan, että ulkomaalaiset yritykset saa kyllä toimia Suomessa, mutta eivät saisi viedä voittoja ulkomaille. Hetkonen hei! Saat siis tulla tänne tekemään näitä hommia mitä me ei haluta tehdä, et toki voittoa saa tehdä, ja jos nyt kuitenkin voittoa sattuu tulemaan niin ne pitää jättää tänne Suomeen, et saa niitä itsellesi. Näinhän voidaan toki päättää, mutta ei kannata henkeä pidätellen odotella, että joku ulkomaalainen toimija tänne saapuisi näitä hommia tekemään.
Onko oikein, että suomalaisten verovaroin kustannetuista toiminnoista saatava kate siirretään vaikkapa Jerseyn saarelle verottajan ulottumattomiin? Ei, se ei ole minun mielestä oikein. Mutta pitää muistaa, että jos sallimme ulkomaalaisten/globaalien yritysten tulemisen tänne meidän tulee myös sallia voittojen siirtäminen ulkomaille (verottajan ulottumattomiin).
Pitää siis muistaa, että "jos haluu saada on pakko antaa".
Jos haluat Globaalin toimijan hoitamaan meidän V&V&O:t, on hyväksyttävä, että meidän verovarat kulkeutuu ulkomaille Globaalien sijoittajien taskuihin. Mutta minun mielestä meidän ei tarvitse haluta Globaaleja yrityksiä hoitamaan meidän V&V&O "ongelmaa".
Me voimme hoitaa V&V&O "ongelman" itse paikallisesti. Kokonaisuudessaan tämä on edullisempaa, kuin se tie, jota nyt astelemme.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2015
Ylivieskan ravintoloista, osa 4 (Citrus)
Olisikohan Ylivieskan ravintola tarjonnan uusin tulokas tämä Citrus..?
Saattaa olla, en ole niin hyvin enää nykyisin perillä tästä ravintola tarjonnasta. Aiemmin kävimme useammin syömässä ulkona, mutta nykyisin harvemmin.
Kävimme vaimon kanssa syömässä Citruksessa. Ehkä osittain uteliaisuudesta, osittain siksi, että vaimon teki mieli kepappia, eli kebabia.
Citrus lienee jotain pitseria/kebab kiskan ja "oikean" ravintolan välistä. Listalta löytyy pitsaa, kebabia ja myös pihvejä yms. "oikeaa" ruokaa. Arkipäivisin tarjolla on seisovanpöydän lounasta klo 10:30 - 14:30. Lounastarjoilu näyttää olevan perinteistä Suomalaista seisovanpöydän lounasta. Tämän lisäksi Citruksesta löytyy Ylivieskan (tietääkseni) ainut pizza buffet.
Vaimon kanssa testasimme tietenkin kebabin, koska sitähän sitä lähdettiin syömään. No itseasissa, itse aioin syödä jotain piffiä, mutta muutin mieleni ja otin kebabia. Ruuasta ei tämän perusteella voi sanoa oikein mitään. Perus kebabia. Ilmeisesti ihan vartaasta (en nähnyt ko. varrasta ravintolassa), eikä mallia pakaste. Kebab on kebab. Se on joko huonoa tai siedettävää. Hyväähän itse kebab ei juuri koskaan ole, vaan annoksen maukkaus tulee niistä lisukkeista. Annos ei ollut parasta kebabia mitä Ylivieskasta saa. Annoksen koko oli lie normaalia kokoa, mutta Ylivieskan mitta-asteikkoa "vääristää" Turkin pippuri omilla mahtavan massiivisilla annoksillaan.
Palvelu; normaalia kebab/pitseria tasoa. Ei moitittavaa odotustasoon nähden.
Ravintolan siisteys. Noh, normaalia kebab/pitseria tasoa. Pöydät on pyyhitty ja puhtaat, lattialla on ruokaa..öö..riittävästi. Lattiaa lukuunottamatta, ihan siisti paikka, vaikka kaikesta paistaakin läpi pieni huolimattomuus. Mutta se on juuri sitä mitä tämmöiseltä paikalta odottaakin.
Kaikenkaikkiaan sanoisin, saat juuri sitä mitä odotatkin, kunhan tiedät astuvasi sisään pitsabuffaan. Jos oletat tulevasi syömään "oikeaan" ravintolaan joudut pettymään raskaasti. Mutta pizzeria mittarilla mitattuna kelpo paikka.
Ravinolan yleisilme on jotain tällaista
Annos, ennen:
Ja jälkeen:
Nam nam ja omnomnom. Oli se hyvää.
Citruksen ruuista kirjoittelen joskus lisää jahka siellä jotain muutakin käyn joskus syömässä.
Saattaa olla, en ole niin hyvin enää nykyisin perillä tästä ravintola tarjonnasta. Aiemmin kävimme useammin syömässä ulkona, mutta nykyisin harvemmin.
Kävimme vaimon kanssa syömässä Citruksessa. Ehkä osittain uteliaisuudesta, osittain siksi, että vaimon teki mieli kepappia, eli kebabia.
Citrus lienee jotain pitseria/kebab kiskan ja "oikean" ravintolan välistä. Listalta löytyy pitsaa, kebabia ja myös pihvejä yms. "oikeaa" ruokaa. Arkipäivisin tarjolla on seisovanpöydän lounasta klo 10:30 - 14:30. Lounastarjoilu näyttää olevan perinteistä Suomalaista seisovanpöydän lounasta. Tämän lisäksi Citruksesta löytyy Ylivieskan (tietääkseni) ainut pizza buffet.
Vaimon kanssa testasimme tietenkin kebabin, koska sitähän sitä lähdettiin syömään. No itseasissa, itse aioin syödä jotain piffiä, mutta muutin mieleni ja otin kebabia. Ruuasta ei tämän perusteella voi sanoa oikein mitään. Perus kebabia. Ilmeisesti ihan vartaasta (en nähnyt ko. varrasta ravintolassa), eikä mallia pakaste. Kebab on kebab. Se on joko huonoa tai siedettävää. Hyväähän itse kebab ei juuri koskaan ole, vaan annoksen maukkaus tulee niistä lisukkeista. Annos ei ollut parasta kebabia mitä Ylivieskasta saa. Annoksen koko oli lie normaalia kokoa, mutta Ylivieskan mitta-asteikkoa "vääristää" Turkin pippuri omilla mahtavan massiivisilla annoksillaan.
Palvelu; normaalia kebab/pitseria tasoa. Ei moitittavaa odotustasoon nähden.
Ravintolan siisteys. Noh, normaalia kebab/pitseria tasoa. Pöydät on pyyhitty ja puhtaat, lattialla on ruokaa..öö..riittävästi. Lattiaa lukuunottamatta, ihan siisti paikka, vaikka kaikesta paistaakin läpi pieni huolimattomuus. Mutta se on juuri sitä mitä tämmöiseltä paikalta odottaakin.
Kaikenkaikkiaan sanoisin, saat juuri sitä mitä odotatkin, kunhan tiedät astuvasi sisään pitsabuffaan. Jos oletat tulevasi syömään "oikeaan" ravintolaan joudut pettymään raskaasti. Mutta pizzeria mittarilla mitattuna kelpo paikka.
Ravinolan yleisilme on jotain tällaista
Annos, ennen:
Ja jälkeen:
Nam nam ja omnomnom. Oli se hyvää.
Citruksen ruuista kirjoittelen joskus lisää jahka siellä jotain muutakin käyn joskus syömässä.
Yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.
Otsikon lausahduksen ei pitäisi olla mitään uutta kenellekään.
Lausahduksen takana on muuten käsittääkseni Milton Friedman. Tosin en ole asiasta aivan varma.
Miten tämä nyt liittyi mihinkään?
Julkinen toimija vs. yksityinen toimija
Kaksi esimerkkiä, lääkäriasemat ja vartiointifirmat.
Yksityisen lääkäriaseman tehtävä on tuottaa voittoa. Lääkäriasema voi tuottaa voittoa periaatteessa kahdella tavalla. a) maksimoimalla työmäärät, b) nostamalla katteita.
Vaihtoehto b) on hiukan hankalaa toteuttaa pidemmänpäälle, koska kilpailu pitää huolen jossain määrin järkevistä katteista.
Vaihtoehto a) on paljonkin helpompaa toteuttaa.
Olen kuullut monenkin ihmisen kehuvan yksityisiä lääkäriasemia, kun siellä tekevät niin paljon parempaa työtä. Tekevät kuulemma paljon huolellisemmin tutkimukset. Asiaa tarkemmin tutkittaessa käy ilme, että tekevät enemmän tutkimuksia. Onhan se hyvä, että tehdään varmuuden vuoksi kaikki tutkimukset. Eipä jää ainakaan mitään epäselvää asiassa. Hyvä, että otettiin täysi (iso) verenkuva, pienen verenkuvan sijasta. Hyvä, että laitettiin magneettikuvauksiin, vielä röntgenin lisäksi.
Mutta oliko ne tarpeen? Jos pienellä kuvalla saattiin kaikki tarpeellinen tieto, niin ison kuvan ottaminen on vain voiton maksimointia. Jos röntgenkuvasta nähdään, että jalka on poikki, on magneettikuva vain voiton maksimointia.
Olen toisaalla aiemmin puhunut yksityisistä vartiointifirmoista. No julkisia vartiointifirmoja meillä ei olekaan. :)
Myös yksiyisen vartiointifirman tehtävä on tuottaa voittoa. Jälleen kerran, kuinka se tehdään a) vai b)?
Vastaukset on samat kuin lääkäriasemien kohdalla. Kilpailu pitää huolen vaihtoehdosta b). Miten vartiointiyritys voisi toteuttaa vaihtoehtoa a)? Nykyään jokaisesta vähänkään isommasta kaupasta löytyy vartia. Näin kuuluu olla. Kun vartia joutuu puuttumaan johonkin tilanteeseen, on vartiointi yrityksen kannalta hyväksi, että puuttuminen toteutetaan näkyvästi. Tämä todistaa vartian tarpeellisuutta. Vartioiden asiaan puuttumiskynnys kannattaa pitää mahdollisimman matalana. Tämä mahdollistaa sen, että asiakkaalle voidaan toimittaa faktoja vartioinnin tarpeellisuudesta. Vartioiden tehtävä ei ole vähentää esim. häiriökäyttäytymistä kauppakeskuksissa. Mikäli he näin tekisivät, he "söisivät" itseltään työpaikat. Vartioiden tehtävä on luoda illuusio turvallisuudesta, jotta heitä tarvittaisiin lisää. Jos tämä yksi vartia on kuukauden aikan puuttunut 10 häiriökäyttäytymiseen (joita ei ennen vartiaa ollut yhtään), kaksi vartiaa voi puuttua 20 häirökäyttäytymistapaukseen -> turvallisuus lisääntyy. Ja vartiointiyrityksen tuotto nousee.
Minusta tuntuu, että liian usein keskusteluissa unohdetaan miksi mikäkin yritys on olemassa. Ensisijaisesti jokainen yritys on olemassa vain ja ainoastaan tuottaakseen voittoa omistajilleen.
Vartiointiyritykset luovat illuusiota turvallisuuden lisääntymisestä.
Lääkäriasemat luovat illuusiota asiakkaan terveydenhoitamisesta.
Vartiointiyritysten tuotto nousee.
Lääkäriasemien tuotto nousee.
Lausahduksen takana on muuten käsittääkseni Milton Friedman. Tosin en ole asiasta aivan varma.
Miten tämä nyt liittyi mihinkään?
Julkinen toimija vs. yksityinen toimija
Kaksi esimerkkiä, lääkäriasemat ja vartiointifirmat.
Yksityisen lääkäriaseman tehtävä on tuottaa voittoa. Lääkäriasema voi tuottaa voittoa periaatteessa kahdella tavalla. a) maksimoimalla työmäärät, b) nostamalla katteita.
Vaihtoehto b) on hiukan hankalaa toteuttaa pidemmänpäälle, koska kilpailu pitää huolen jossain määrin järkevistä katteista.
Vaihtoehto a) on paljonkin helpompaa toteuttaa.
Olen kuullut monenkin ihmisen kehuvan yksityisiä lääkäriasemia, kun siellä tekevät niin paljon parempaa työtä. Tekevät kuulemma paljon huolellisemmin tutkimukset. Asiaa tarkemmin tutkittaessa käy ilme, että tekevät enemmän tutkimuksia. Onhan se hyvä, että tehdään varmuuden vuoksi kaikki tutkimukset. Eipä jää ainakaan mitään epäselvää asiassa. Hyvä, että otettiin täysi (iso) verenkuva, pienen verenkuvan sijasta. Hyvä, että laitettiin magneettikuvauksiin, vielä röntgenin lisäksi.
Mutta oliko ne tarpeen? Jos pienellä kuvalla saattiin kaikki tarpeellinen tieto, niin ison kuvan ottaminen on vain voiton maksimointia. Jos röntgenkuvasta nähdään, että jalka on poikki, on magneettikuva vain voiton maksimointia.
Olen toisaalla aiemmin puhunut yksityisistä vartiointifirmoista. No julkisia vartiointifirmoja meillä ei olekaan. :)
Myös yksiyisen vartiointifirman tehtävä on tuottaa voittoa. Jälleen kerran, kuinka se tehdään a) vai b)?
Vastaukset on samat kuin lääkäriasemien kohdalla. Kilpailu pitää huolen vaihtoehdosta b). Miten vartiointiyritys voisi toteuttaa vaihtoehtoa a)? Nykyään jokaisesta vähänkään isommasta kaupasta löytyy vartia. Näin kuuluu olla. Kun vartia joutuu puuttumaan johonkin tilanteeseen, on vartiointi yrityksen kannalta hyväksi, että puuttuminen toteutetaan näkyvästi. Tämä todistaa vartian tarpeellisuutta. Vartioiden asiaan puuttumiskynnys kannattaa pitää mahdollisimman matalana. Tämä mahdollistaa sen, että asiakkaalle voidaan toimittaa faktoja vartioinnin tarpeellisuudesta. Vartioiden tehtävä ei ole vähentää esim. häiriökäyttäytymistä kauppakeskuksissa. Mikäli he näin tekisivät, he "söisivät" itseltään työpaikat. Vartioiden tehtävä on luoda illuusio turvallisuudesta, jotta heitä tarvittaisiin lisää. Jos tämä yksi vartia on kuukauden aikan puuttunut 10 häiriökäyttäytymiseen (joita ei ennen vartiaa ollut yhtään), kaksi vartiaa voi puuttua 20 häirökäyttäytymistapaukseen -> turvallisuus lisääntyy. Ja vartiointiyrityksen tuotto nousee.
Minusta tuntuu, että liian usein keskusteluissa unohdetaan miksi mikäkin yritys on olemassa. Ensisijaisesti jokainen yritys on olemassa vain ja ainoastaan tuottaakseen voittoa omistajilleen.
Vartiointiyritykset luovat illuusiota turvallisuuden lisääntymisestä.
Lääkäriasemat luovat illuusiota asiakkaan terveydenhoitamisesta.
Vartiointiyritysten tuotto nousee.
Lääkäriasemien tuotto nousee.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)