lauantai 29. marraskuuta 2014

Ylivieskan ravintoloista, Osa 1

Tämä lienee asia, joka ehkä on suurin syy sille miksi bloggaamisen aloitin. Ei siksi, että haluaisin isona olla ravintolakriitikko. Kysymys on lähinnä siitä, että kirjoittaminen Ylivieskan ravintoloista ja ravintoloista yleensäkin, on ollu mielessä jo useamman vuoden. Ajatuksena on ollut jo useamman vuoden käsitellä Ylivieskan ruokapaikat läpi ja kertoa niin risut kuin ruusutkin.

Ylivieskasta löytyy muutamia ravintoloita. Kaikkia näistä ravintoloista periaatteessa yhdistää yksi asia, joka on järjettömän huono asiakaspalvelu. Huono asiakaspalvelu näkyy niin hyvässä kuin pahassakin. Ei ole eroa sillä, onko sinulla hyvää sanottavaa ravintolasta, vai huonoa sanottavaa ravintolasta, asiakaspalvelijat eivät osaa ottaa palautetta vastaan.

Asiakaspalvelijalla on vain yksi tehtävä, kuten nimestä voi päätellä se on asiakaspalvelu. Tämä koskee myös muitakin liikkeitä, kuin vain ravintoloita. Mutta luonnollisesti korostuu ravintoloissa. Tämähän ei tietenkään tarkoita sitä, että asiakaspalvelijan on nieltävä mitä tahansa. Mutta ei asiakkaan myöskään tarvi niellä mitä tahansa. Lähtökohtaisesti, asiakas tulee nauttimaan hyvästä palvelusta ja asiakaspalvelija tarjoaa hyvää palvelua.

Mitä hyvä palvelu sitten on? Tämä riippuu tietenkin asiakkaasta, ennen kaikkea hänen kokemuspohjastaan. Jos oma kokemuspohja on vain Ylivieskan ravintoloista (tai vastaavista), ei varmaankaan osaa parempaa vaatia. Minä en ole mitenkään erityisen kokenut ravintola kävijä, enkä erityisemmin myöskään pidä ns. hienoista ravintoloista. Olen kuitenkin käynyt syömässä myös Ylivieskan ulkopuolella.

Hyvään asiakaspalveluun kuuluu aina ystävällinen kohtelu. Hymy ei maksa mitään. Kuuntele asiakastasi, oli hänen asiansa sitten sinulle mieluisa eli ei (kuten aiemmin sanoin, ei kaikkea tarvitse niellä, mutta ei mennä sinne asti vielä).

Älä selitä. Toistuu sekä hyvän, että huonon asiakaspalvelun kohdalla. Yksi ehkä itseäni eniten ärsyttävimmistä asioista. Ei minua kiinnosta kuulla, kuinka rankka päivä tarjoilijalla on ollut, minua kiinnostaa vain kuulla, että hän vie palautteeni eteenpäin ja asiaan pyritään jatkossa kiinnittämään huomiota. Se tehdäänkö näin todella on loppujen lopuksi aika toissijainen juttu. Tärkeintä oli, että asiakkaalle tuli hyvä mieli.
Tämä ohje toimii muuten muullakin kuin vain asiakaspalvelussa, ÄLÄ SELITÄ!

Yleisesti ravintolalle tärkeää, minun mielestä, on tason tasaisuus. Tarkoitan tällä tässä sitä, että ravintolasta syntyy tietty mielikuva jo ovella (ehkä jo ennen sitä), kaiken siitä eteenpäin olisi hyvä olla sitä samaa tasoa. Toki, taso saa nousta ensivaikutelmasta, mutta missään vaiheessa se ei saisi laskea. Esimerkkinä tästä toimikoon Kotipizza. Missä tahansa kaupungissa mene mihin tahansa kotipizzaan ja tiedät mitä saat. Laatu on tasaista, kaikilla osa-alueilla. Palvelu on juuri sitä mitä pizzerialta voi odottaa, ei siis mitään pokkurointia, mutta henkilöstö hymyilee ja vastaa kysymyksiin asiallisesti.

Seuraavissa osissa keskityn sitten tarkemmin yksittäisiin ravintoloihin. Pyrin kirjoittamaan tuoreiden kokemusten pohjalta. Mikäli pohjana ei ole tuoretta kokemusta, mainitsen sen kirjoituksen alussa.

3 kommenttia:

  1. Stereotyyppinen suomalainen asiakas tuntee itsensä jonkinlaiseksi häiriöksi, joka ei "kehtaa" vaatia mitään. Tämä yhdistettynä siihen, että Suomessa ei anneta tippiä, näkyy sitten asiakaspalvelun yleisessä laadussa, joka puolestaan johtaa siihen, ettei mitään osatakaan vaatia, ja vaikka osattaisiin, tekee tarjonnan vähäisyys jaloilla äänestämisen helposti mahdottomaksi.

    VastaaPoista
  2. Toisaalla (FB:ssä) mainitsin, että suomalaiset mieltää palautteen helposti valittamiseksi, riippumatta palautteen laadusta (neg/pos). Asiat eivät voi kehittyä ilman palautetta. Joten annetaan sitä palautetta. Myös negatiivisen palautteen voi antaa positiivisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, tätä sanon itsekin kaikille: otetaan sitä kontaktia ja annetaan palautetta. Työntekijässäkin kyse on kuitenkin ihmisestä eikä hammasrattaasta.

      Poista