Suomalaisten huonosta kunnosta ja erityisesti lasten liian vähäisestä liikkumisesta on toitotettu viimeaikoina paljon. Erityisesti keltainen lehdistö toitottaa sitä.
Mikä sitten on huono kunto?
Työkaverini oli käynyt jossain työterveyteen liittyvässä kuntotestissä, jossa testattiin mm. puristusvoimaa. Siis puristusvoimaa. Luit ihan oikein, puristusvoimaa. Hänen puristusvoimansa oli ollut alle keskitasoa. Kyseessä on henkilö, joka harrastaa kestävyysurheilua. Martooneja, hiihtämistä ja metsästämistä. Ei todellakaan mikään huonokuntoinen ja olemukseltaan hän on perinteinen kestävyysurheilija. Siis pakkasenraiskaama pulkannaru.
Niin minä kuin työkaverini istumme päivät tietokoneen ääressä toimistolla. Ei hirveesti tuu päivisin puristeltua mitään. Jospa sitten verrataan minua vaikkapa putkimieheen, tai sähkömieheen. Näiden henkilöiden työhön kuuluu puristelua päivät pitkät. Onko minun kuntoni huono, kun puristusvoimani ei ole saamaa luokkaa kuin keskimääräisellä putkimiehellä, eli sähkömiehellä? Minun yleiskuntoni on kyllä aivan varmasti huonompi kuin keskimääräisellä sähköputkimiehellä. Johtuen siitä, että työni ei sisällä yhtään liikkumista.
Minun kuntoni kuitenkin (jos unohdetaan minuun liittyvät sairaudet) riittää hyvin minun elämään. En hengästy töitä tehdessäni. Pystyn kiipeämään portaa toiseen kerrokseen (jossa meidän toimisto on) ihan hyvin ja hengästymättä. Käyn toki kuntosalilla kolmesti viikkoon, treenaan kamppailulajeja päivittäin, näihinkin kuntoni riittää. Jos minut laitettaisiin vaikkapa sähkölaitokselle tolppa-apinaksi, niin kunto loppuisi ennen kuin ensimmäinen päivä on pulkassa. Mutta se ei tee minusta huonokuntoista nykyisessä kontekstissa.
Fyysistä kuntoa ja sen tasoa pitäisi tutkia samalla tavalla kuin hyvinvointiakin. Väite, että Suomessa ei ole köyhiä, koska Ambomaan lapsilla ei ole ruokaa, on väärä. Suomessa oleva köyhyys mitataan vertaamalla naapureihin, ei Ambomaan lapsiin. Suomen naapureita on Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Viro, Venäjän länsiosat, jne. Ylivieskalaisten köyhyyttä mitataan vertaamalla, ei suinkaan Helsinkiläisiin, vaan Alavieskaan, Kalajokeen, Sieviin, Oulaisiin, Nivalaan, jne.
Minun fyysisen kunnon tasoa pitäisi mitata vertaamalla muihin toimistorottiin. Ei suinkaan sähköputkimiehiin.
Lasten liianvähäinen liikkuminen on hiukan erillainen asia, mutta toisaalta taas ei. Maailma muuttuu ja sitä myöten ihmisenkin on muututtava. Vanhoina hyvinä aikoina lapset pantiin töihin heti, kun oppivat puhetta ymmärtämään. Muinoin Englannin maalla sortui hiilikaivos (en muista milloin ja missä). Eräässä telkkari ohjelmassa kävivät ko. kaivosonnettomuuden muistomerkillä, johon oli kirjoitettu kaikkien onnettomuudessa kuolleiden työntekijöiden nimet ja iät. Alle 10 vuotiaille oli merkitty iän kohdalle "lapsi" (niitä lapsia oli noin 40 kuolleen joukossa aika monta, yli kymmenen muistaakseni). Listassa ei muistaakseni ollut yhtään yli 17 vuotiasta. Tuohon aikaan lapset varmasti liikkui enemmän kuin nykyajan lapset. Halutaanko me palata tähän aikaan? Eipä taideta haluta.
"Maailma muuttuu Eskoseni", muista muuttua mukana.
"Aika entinen ei koskaan palaa", ja hyvä niin!
Olen useaan kertaan, useassa eri paikassa maininnut, että en saa motivoitua itseäni treenaamaan jotain asiaa vain siksi, että olisin parempi ko. asiassa. Esimerkki, en tee punnerruksia siksi, että saisin tehtyä enemmän punnerruksia. Kun ei tee ollenkaan punnerruksia, niin ei tarvitse murehtia sitä, että ei ole tarpeeksi hyvä siinä. Kyllä minä punnerran, mutta teen sen siksi, että se parantaa lyönti- ja työntövoimaani. En treenaa lyömistä siksi, että olisin parempi löymään. Treenaan lyömistä, koska se parantaa kokonaisuutena taistelutaitoani. Nyt sitten voidaan pohtia, että miksi pitää treenata taistelutaitoa (siitä minulla on työnalla kirjoitus, malttakaa, malttakaa, rakkaat lukijani).
Nuorna poikana olin aikaani edellä ja minulla oli ylä-asteella valinnaisena aineena konekirjoitus. Silloin siis oli vielä ihan mekaanisia kirjoituskoneita. Konekirjoitus piti sisällään käytännössä kymmensormijärjestelmän treenausta. Suoritin loppukokeen virheprosentilla 50%, eli joka toinen kirjain väärin. :D Ei paha, ei paha laisinkaan. Mutta tässäkään, en treenannut kymmensormijärjestelmää ollakseni parempi kymmensormijärjestelmässä. Treenasin/opiskelin sen jotta työskentely tietokoneen ääressä olisi helpompaa (joo, kyllä silloin jo oli "tietokoneita"). Minun ei tarvitse katsoa sormiani/näppäimistöä kirjoittaessania tätä tekstiä. Se helpottaa työtäni huomattavasti. Tekstiin tulevat virheet eivät yleensä johdu huonosta kymmensormijärjestelmästä, vaan ihan muista syistä.
Liikunnassa on vähän sama juttu. Liikkuminen vain siksi, että liikkuminen on helpompaa on hiukan typerää. Kun ei liiku ollenkaan, ei tarvitse myökään treenata liikuntaa. Liikuntaa pitää olla sen verran, että kykenee suoriutumaan päivittäisistä askareistaan ilman ongelmia. Se että minä en kykene tällä kunnollani tolppa-apinaksi, ei pitäisi olla ongelma kenellekään.
Respektit vaan kaikille tolppa-apinoille, ootta kovia ukkoja/akkoja.
keskiviikko 18. maaliskuuta 2015
"Etelä-Suomessa voi tänään nähdä osittaisen auringonpimennyksen"
Tämän kirjoituksen otsikko on Yle puheen uutisten otsikoista.
En onnistunut löytämään tätä uutista netistä. En myöskään sattuneesta syystä voinut kuunnella noita puuheen uutisia loppuun asti. Joten en tiedä, että miksi muotoilivat otsikon noin.
Kyseinen auringonpimennys näkyy siis huomenna. Suurimmillaan pimennys on lapissa. Miksi siis Yle päätti otsikoida niin, että pimennys näkyy Etelä-Suomessa? Enpä tiedä, pitäisi kysyä Yleltä, mutta sen sijaan nipotan asiasta täällä blogissani, jota kukaan Yleläinen ei todennäköisesti koskaan lue. :(
Itse pimennys on siis hienoa seurattavaa. Kannatta katsella, koska vastaavaa ette tule Suomessa enää näkemään (ellei lääketiede ota huimaa kehitysaskelta sinun elinaikanasi).
Asiasta tarkemmin, vaikkapa Ursan sivuilta.
Muistakaa silmien suojaaminen!1!1!1
En onnistunut löytämään tätä uutista netistä. En myöskään sattuneesta syystä voinut kuunnella noita puuheen uutisia loppuun asti. Joten en tiedä, että miksi muotoilivat otsikon noin.
Kyseinen auringonpimennys näkyy siis huomenna. Suurimmillaan pimennys on lapissa. Miksi siis Yle päätti otsikoida niin, että pimennys näkyy Etelä-Suomessa? Enpä tiedä, pitäisi kysyä Yleltä, mutta sen sijaan nipotan asiasta täällä blogissani, jota kukaan Yleläinen ei todennäköisesti koskaan lue. :(
Itse pimennys on siis hienoa seurattavaa. Kannatta katsella, koska vastaavaa ette tule Suomessa enää näkemään (ellei lääketiede ota huimaa kehitysaskelta sinun elinaikanasi).
Asiasta tarkemmin, vaikkapa Ursan sivuilta.
Muistakaa silmien suojaaminen!1!1!1
maanantai 16. maaliskuuta 2015
Paljonko on paljon?
Paljonko on liikaa?
Eli missä vaiheessa paljon muuttuu ahneudeksi?
Näitä asioita olen pohtinut viime aikoina. Juttu lähti päässäni liikkeelle, kun eräs tuttavani jakoi FB:ssä tämän.
Otsikossa asetetaan kysymys "Kun hoivasta tuli bisnes – kuinka paljon vanhuksilla ja vammaisilla saa tehdä voittoa?" siitä kuinka paljon voittoa saa tehdä. Kirjoitin jo aiemmin siitä mikä on yrityksen ensisijainen tehtävä. Eikä tämä asia sinällään ole muuttunut mihinkään.
Jutun alaotsikossa on kysymys muotoiltu hiukan toisin: "Meidän suomalaisten hoidosta vastaavat yhä enemmän yksityiset yritykset. Nyt olisi aika miettiä, kuinka paljon vanhuksilla, vammaisilla ja orvoilla saa tehdä voittoa."
Oleellinen kysymyshän pitäisi olla, että "saako vanhuksilla, vammaisilla ja orvoilla tehdä voittoa?".
Jos ylläolevaan kysymykseen vastataan myöntävästi on mielestäni turhaa ja naivia alkaa asettamaan rajoja sille paljonko sitä voittoa saa tehdä. Tokihan voitaisiin määritellä vaikkapa, että x% liikevaihdosta voi tehdä voittoa. Mutta tällaiset määritelmät on aina keinotekoisia ja siksi väärin. Lisäksi näitä voidaan aina käytännön bisneksessä kiertää, jolloin tämmöiset määritelmät on turhia.
Jos siis V&V&O:lla (vanhukset, vammaiset ja orvot) saa tehdä voittoa, niillä saa tehdä voittoa niin paljon kuin vain kykenee. Tämä johtaa tilanteeseen, jota kuvasin kirjoituksessani yrityksen voitontekemisen tarpeesta.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaiset toiminnot - jotka täysin verovaroin kustannetaan - pitäisi olla voiton tekemisen ulkopuolella. Se ei tarkoita sitä, etteikö yksityinen toimija voisi niitä siltikin toteuttaa. Yksityinen toimija vaan ei voi tehdä näillä toiminnoilla voittoa. Sama koskee mielestäni siis kaikkea 100% verovaroin toteutettavaa toimintaa. Joo kyllä, esimerkkinä vaikkapa teiden hoito (esmes. katujen auraus).
Samassa yhteydessä, kun keskusteltiin (siellä FB:ssä missä kaikki nykyään tapahtuu) tästä V&V&O:lla voiton teosta, keskusteltiin myös ulkomaalaisten yritysten toimimisesta tällä alalla.
Yleinen konsessus näyttää olevan, että ulkomaalaiset yritykset saa kyllä toimia Suomessa, mutta eivät saisi viedä voittoja ulkomaille. Hetkonen hei! Saat siis tulla tänne tekemään näitä hommia mitä me ei haluta tehdä, et toki voittoa saa tehdä, ja jos nyt kuitenkin voittoa sattuu tulemaan niin ne pitää jättää tänne Suomeen, et saa niitä itsellesi. Näinhän voidaan toki päättää, mutta ei kannata henkeä pidätellen odotella, että joku ulkomaalainen toimija tänne saapuisi näitä hommia tekemään.
Onko oikein, että suomalaisten verovaroin kustannetuista toiminnoista saatava kate siirretään vaikkapa Jerseyn saarelle verottajan ulottumattomiin? Ei, se ei ole minun mielestä oikein. Mutta pitää muistaa, että jos sallimme ulkomaalaisten/globaalien yritysten tulemisen tänne meidän tulee myös sallia voittojen siirtäminen ulkomaille (verottajan ulottumattomiin).
Pitää siis muistaa, että "jos haluu saada on pakko antaa".
Jos haluat Globaalin toimijan hoitamaan meidän V&V&O:t, on hyväksyttävä, että meidän verovarat kulkeutuu ulkomaille Globaalien sijoittajien taskuihin. Mutta minun mielestä meidän ei tarvitse haluta Globaaleja yrityksiä hoitamaan meidän V&V&O "ongelmaa".
Me voimme hoitaa V&V&O "ongelman" itse paikallisesti. Kokonaisuudessaan tämä on edullisempaa, kuin se tie, jota nyt astelemme.
Eli missä vaiheessa paljon muuttuu ahneudeksi?
Näitä asioita olen pohtinut viime aikoina. Juttu lähti päässäni liikkeelle, kun eräs tuttavani jakoi FB:ssä tämän.
Otsikossa asetetaan kysymys "Kun hoivasta tuli bisnes – kuinka paljon vanhuksilla ja vammaisilla saa tehdä voittoa?" siitä kuinka paljon voittoa saa tehdä. Kirjoitin jo aiemmin siitä mikä on yrityksen ensisijainen tehtävä. Eikä tämä asia sinällään ole muuttunut mihinkään.
Jutun alaotsikossa on kysymys muotoiltu hiukan toisin: "Meidän suomalaisten hoidosta vastaavat yhä enemmän yksityiset yritykset. Nyt olisi aika miettiä, kuinka paljon vanhuksilla, vammaisilla ja orvoilla saa tehdä voittoa."
Oleellinen kysymyshän pitäisi olla, että "saako vanhuksilla, vammaisilla ja orvoilla tehdä voittoa?".
Jos ylläolevaan kysymykseen vastataan myöntävästi on mielestäni turhaa ja naivia alkaa asettamaan rajoja sille paljonko sitä voittoa saa tehdä. Tokihan voitaisiin määritellä vaikkapa, että x% liikevaihdosta voi tehdä voittoa. Mutta tällaiset määritelmät on aina keinotekoisia ja siksi väärin. Lisäksi näitä voidaan aina käytännön bisneksessä kiertää, jolloin tämmöiset määritelmät on turhia.
Jos siis V&V&O:lla (vanhukset, vammaiset ja orvot) saa tehdä voittoa, niillä saa tehdä voittoa niin paljon kuin vain kykenee. Tämä johtaa tilanteeseen, jota kuvasin kirjoituksessani yrityksen voitontekemisen tarpeesta.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaiset toiminnot - jotka täysin verovaroin kustannetaan - pitäisi olla voiton tekemisen ulkopuolella. Se ei tarkoita sitä, etteikö yksityinen toimija voisi niitä siltikin toteuttaa. Yksityinen toimija vaan ei voi tehdä näillä toiminnoilla voittoa. Sama koskee mielestäni siis kaikkea 100% verovaroin toteutettavaa toimintaa. Joo kyllä, esimerkkinä vaikkapa teiden hoito (esmes. katujen auraus).
Samassa yhteydessä, kun keskusteltiin (siellä FB:ssä missä kaikki nykyään tapahtuu) tästä V&V&O:lla voiton teosta, keskusteltiin myös ulkomaalaisten yritysten toimimisesta tällä alalla.
Yleinen konsessus näyttää olevan, että ulkomaalaiset yritykset saa kyllä toimia Suomessa, mutta eivät saisi viedä voittoja ulkomaille. Hetkonen hei! Saat siis tulla tänne tekemään näitä hommia mitä me ei haluta tehdä, et toki voittoa saa tehdä, ja jos nyt kuitenkin voittoa sattuu tulemaan niin ne pitää jättää tänne Suomeen, et saa niitä itsellesi. Näinhän voidaan toki päättää, mutta ei kannata henkeä pidätellen odotella, että joku ulkomaalainen toimija tänne saapuisi näitä hommia tekemään.
Onko oikein, että suomalaisten verovaroin kustannetuista toiminnoista saatava kate siirretään vaikkapa Jerseyn saarelle verottajan ulottumattomiin? Ei, se ei ole minun mielestä oikein. Mutta pitää muistaa, että jos sallimme ulkomaalaisten/globaalien yritysten tulemisen tänne meidän tulee myös sallia voittojen siirtäminen ulkomaille (verottajan ulottumattomiin).
Pitää siis muistaa, että "jos haluu saada on pakko antaa".
Jos haluat Globaalin toimijan hoitamaan meidän V&V&O:t, on hyväksyttävä, että meidän verovarat kulkeutuu ulkomaille Globaalien sijoittajien taskuihin. Mutta minun mielestä meidän ei tarvitse haluta Globaaleja yrityksiä hoitamaan meidän V&V&O "ongelmaa".
Me voimme hoitaa V&V&O "ongelman" itse paikallisesti. Kokonaisuudessaan tämä on edullisempaa, kuin se tie, jota nyt astelemme.
keskiviikko 4. maaliskuuta 2015
Ylivieskan ravintoloista, osa 4 (Citrus)
Olisikohan Ylivieskan ravintola tarjonnan uusin tulokas tämä Citrus..?
Saattaa olla, en ole niin hyvin enää nykyisin perillä tästä ravintola tarjonnasta. Aiemmin kävimme useammin syömässä ulkona, mutta nykyisin harvemmin.
Kävimme vaimon kanssa syömässä Citruksessa. Ehkä osittain uteliaisuudesta, osittain siksi, että vaimon teki mieli kepappia, eli kebabia.
Citrus lienee jotain pitseria/kebab kiskan ja "oikean" ravintolan välistä. Listalta löytyy pitsaa, kebabia ja myös pihvejä yms. "oikeaa" ruokaa. Arkipäivisin tarjolla on seisovanpöydän lounasta klo 10:30 - 14:30. Lounastarjoilu näyttää olevan perinteistä Suomalaista seisovanpöydän lounasta. Tämän lisäksi Citruksesta löytyy Ylivieskan (tietääkseni) ainut pizza buffet.
Vaimon kanssa testasimme tietenkin kebabin, koska sitähän sitä lähdettiin syömään. No itseasissa, itse aioin syödä jotain piffiä, mutta muutin mieleni ja otin kebabia. Ruuasta ei tämän perusteella voi sanoa oikein mitään. Perus kebabia. Ilmeisesti ihan vartaasta (en nähnyt ko. varrasta ravintolassa), eikä mallia pakaste. Kebab on kebab. Se on joko huonoa tai siedettävää. Hyväähän itse kebab ei juuri koskaan ole, vaan annoksen maukkaus tulee niistä lisukkeista. Annos ei ollut parasta kebabia mitä Ylivieskasta saa. Annoksen koko oli lie normaalia kokoa, mutta Ylivieskan mitta-asteikkoa "vääristää" Turkin pippuri omilla mahtavan massiivisilla annoksillaan.
Palvelu; normaalia kebab/pitseria tasoa. Ei moitittavaa odotustasoon nähden.
Ravintolan siisteys. Noh, normaalia kebab/pitseria tasoa. Pöydät on pyyhitty ja puhtaat, lattialla on ruokaa..öö..riittävästi. Lattiaa lukuunottamatta, ihan siisti paikka, vaikka kaikesta paistaakin läpi pieni huolimattomuus. Mutta se on juuri sitä mitä tämmöiseltä paikalta odottaakin.
Kaikenkaikkiaan sanoisin, saat juuri sitä mitä odotatkin, kunhan tiedät astuvasi sisään pitsabuffaan. Jos oletat tulevasi syömään "oikeaan" ravintolaan joudut pettymään raskaasti. Mutta pizzeria mittarilla mitattuna kelpo paikka.
Ravinolan yleisilme on jotain tällaista
Annos, ennen:
Ja jälkeen:
Nam nam ja omnomnom. Oli se hyvää.
Citruksen ruuista kirjoittelen joskus lisää jahka siellä jotain muutakin käyn joskus syömässä.
Saattaa olla, en ole niin hyvin enää nykyisin perillä tästä ravintola tarjonnasta. Aiemmin kävimme useammin syömässä ulkona, mutta nykyisin harvemmin.
Kävimme vaimon kanssa syömässä Citruksessa. Ehkä osittain uteliaisuudesta, osittain siksi, että vaimon teki mieli kepappia, eli kebabia.
Citrus lienee jotain pitseria/kebab kiskan ja "oikean" ravintolan välistä. Listalta löytyy pitsaa, kebabia ja myös pihvejä yms. "oikeaa" ruokaa. Arkipäivisin tarjolla on seisovanpöydän lounasta klo 10:30 - 14:30. Lounastarjoilu näyttää olevan perinteistä Suomalaista seisovanpöydän lounasta. Tämän lisäksi Citruksesta löytyy Ylivieskan (tietääkseni) ainut pizza buffet.
Vaimon kanssa testasimme tietenkin kebabin, koska sitähän sitä lähdettiin syömään. No itseasissa, itse aioin syödä jotain piffiä, mutta muutin mieleni ja otin kebabia. Ruuasta ei tämän perusteella voi sanoa oikein mitään. Perus kebabia. Ilmeisesti ihan vartaasta (en nähnyt ko. varrasta ravintolassa), eikä mallia pakaste. Kebab on kebab. Se on joko huonoa tai siedettävää. Hyväähän itse kebab ei juuri koskaan ole, vaan annoksen maukkaus tulee niistä lisukkeista. Annos ei ollut parasta kebabia mitä Ylivieskasta saa. Annoksen koko oli lie normaalia kokoa, mutta Ylivieskan mitta-asteikkoa "vääristää" Turkin pippuri omilla mahtavan massiivisilla annoksillaan.
Palvelu; normaalia kebab/pitseria tasoa. Ei moitittavaa odotustasoon nähden.
Ravintolan siisteys. Noh, normaalia kebab/pitseria tasoa. Pöydät on pyyhitty ja puhtaat, lattialla on ruokaa..öö..riittävästi. Lattiaa lukuunottamatta, ihan siisti paikka, vaikka kaikesta paistaakin läpi pieni huolimattomuus. Mutta se on juuri sitä mitä tämmöiseltä paikalta odottaakin.
Kaikenkaikkiaan sanoisin, saat juuri sitä mitä odotatkin, kunhan tiedät astuvasi sisään pitsabuffaan. Jos oletat tulevasi syömään "oikeaan" ravintolaan joudut pettymään raskaasti. Mutta pizzeria mittarilla mitattuna kelpo paikka.
Ravinolan yleisilme on jotain tällaista
Annos, ennen:
Ja jälkeen:
Nam nam ja omnomnom. Oli se hyvää.
Citruksen ruuista kirjoittelen joskus lisää jahka siellä jotain muutakin käyn joskus syömässä.
Yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.
Otsikon lausahduksen ei pitäisi olla mitään uutta kenellekään.
Lausahduksen takana on muuten käsittääkseni Milton Friedman. Tosin en ole asiasta aivan varma.
Miten tämä nyt liittyi mihinkään?
Julkinen toimija vs. yksityinen toimija
Kaksi esimerkkiä, lääkäriasemat ja vartiointifirmat.
Yksityisen lääkäriaseman tehtävä on tuottaa voittoa. Lääkäriasema voi tuottaa voittoa periaatteessa kahdella tavalla. a) maksimoimalla työmäärät, b) nostamalla katteita.
Vaihtoehto b) on hiukan hankalaa toteuttaa pidemmänpäälle, koska kilpailu pitää huolen jossain määrin järkevistä katteista.
Vaihtoehto a) on paljonkin helpompaa toteuttaa.
Olen kuullut monenkin ihmisen kehuvan yksityisiä lääkäriasemia, kun siellä tekevät niin paljon parempaa työtä. Tekevät kuulemma paljon huolellisemmin tutkimukset. Asiaa tarkemmin tutkittaessa käy ilme, että tekevät enemmän tutkimuksia. Onhan se hyvä, että tehdään varmuuden vuoksi kaikki tutkimukset. Eipä jää ainakaan mitään epäselvää asiassa. Hyvä, että otettiin täysi (iso) verenkuva, pienen verenkuvan sijasta. Hyvä, että laitettiin magneettikuvauksiin, vielä röntgenin lisäksi.
Mutta oliko ne tarpeen? Jos pienellä kuvalla saattiin kaikki tarpeellinen tieto, niin ison kuvan ottaminen on vain voiton maksimointia. Jos röntgenkuvasta nähdään, että jalka on poikki, on magneettikuva vain voiton maksimointia.
Olen toisaalla aiemmin puhunut yksityisistä vartiointifirmoista. No julkisia vartiointifirmoja meillä ei olekaan. :)
Myös yksiyisen vartiointifirman tehtävä on tuottaa voittoa. Jälleen kerran, kuinka se tehdään a) vai b)?
Vastaukset on samat kuin lääkäriasemien kohdalla. Kilpailu pitää huolen vaihtoehdosta b). Miten vartiointiyritys voisi toteuttaa vaihtoehtoa a)? Nykyään jokaisesta vähänkään isommasta kaupasta löytyy vartia. Näin kuuluu olla. Kun vartia joutuu puuttumaan johonkin tilanteeseen, on vartiointi yrityksen kannalta hyväksi, että puuttuminen toteutetaan näkyvästi. Tämä todistaa vartian tarpeellisuutta. Vartioiden asiaan puuttumiskynnys kannattaa pitää mahdollisimman matalana. Tämä mahdollistaa sen, että asiakkaalle voidaan toimittaa faktoja vartioinnin tarpeellisuudesta. Vartioiden tehtävä ei ole vähentää esim. häiriökäyttäytymistä kauppakeskuksissa. Mikäli he näin tekisivät, he "söisivät" itseltään työpaikat. Vartioiden tehtävä on luoda illuusio turvallisuudesta, jotta heitä tarvittaisiin lisää. Jos tämä yksi vartia on kuukauden aikan puuttunut 10 häiriökäyttäytymiseen (joita ei ennen vartiaa ollut yhtään), kaksi vartiaa voi puuttua 20 häirökäyttäytymistapaukseen -> turvallisuus lisääntyy. Ja vartiointiyrityksen tuotto nousee.
Minusta tuntuu, että liian usein keskusteluissa unohdetaan miksi mikäkin yritys on olemassa. Ensisijaisesti jokainen yritys on olemassa vain ja ainoastaan tuottaakseen voittoa omistajilleen.
Vartiointiyritykset luovat illuusiota turvallisuuden lisääntymisestä.
Lääkäriasemat luovat illuusiota asiakkaan terveydenhoitamisesta.
Vartiointiyritysten tuotto nousee.
Lääkäriasemien tuotto nousee.
Lausahduksen takana on muuten käsittääkseni Milton Friedman. Tosin en ole asiasta aivan varma.
Miten tämä nyt liittyi mihinkään?
Julkinen toimija vs. yksityinen toimija
Kaksi esimerkkiä, lääkäriasemat ja vartiointifirmat.
Yksityisen lääkäriaseman tehtävä on tuottaa voittoa. Lääkäriasema voi tuottaa voittoa periaatteessa kahdella tavalla. a) maksimoimalla työmäärät, b) nostamalla katteita.
Vaihtoehto b) on hiukan hankalaa toteuttaa pidemmänpäälle, koska kilpailu pitää huolen jossain määrin järkevistä katteista.
Vaihtoehto a) on paljonkin helpompaa toteuttaa.
Olen kuullut monenkin ihmisen kehuvan yksityisiä lääkäriasemia, kun siellä tekevät niin paljon parempaa työtä. Tekevät kuulemma paljon huolellisemmin tutkimukset. Asiaa tarkemmin tutkittaessa käy ilme, että tekevät enemmän tutkimuksia. Onhan se hyvä, että tehdään varmuuden vuoksi kaikki tutkimukset. Eipä jää ainakaan mitään epäselvää asiassa. Hyvä, että otettiin täysi (iso) verenkuva, pienen verenkuvan sijasta. Hyvä, että laitettiin magneettikuvauksiin, vielä röntgenin lisäksi.
Mutta oliko ne tarpeen? Jos pienellä kuvalla saattiin kaikki tarpeellinen tieto, niin ison kuvan ottaminen on vain voiton maksimointia. Jos röntgenkuvasta nähdään, että jalka on poikki, on magneettikuva vain voiton maksimointia.
Olen toisaalla aiemmin puhunut yksityisistä vartiointifirmoista. No julkisia vartiointifirmoja meillä ei olekaan. :)
Myös yksiyisen vartiointifirman tehtävä on tuottaa voittoa. Jälleen kerran, kuinka se tehdään a) vai b)?
Vastaukset on samat kuin lääkäriasemien kohdalla. Kilpailu pitää huolen vaihtoehdosta b). Miten vartiointiyritys voisi toteuttaa vaihtoehtoa a)? Nykyään jokaisesta vähänkään isommasta kaupasta löytyy vartia. Näin kuuluu olla. Kun vartia joutuu puuttumaan johonkin tilanteeseen, on vartiointi yrityksen kannalta hyväksi, että puuttuminen toteutetaan näkyvästi. Tämä todistaa vartian tarpeellisuutta. Vartioiden asiaan puuttumiskynnys kannattaa pitää mahdollisimman matalana. Tämä mahdollistaa sen, että asiakkaalle voidaan toimittaa faktoja vartioinnin tarpeellisuudesta. Vartioiden tehtävä ei ole vähentää esim. häiriökäyttäytymistä kauppakeskuksissa. Mikäli he näin tekisivät, he "söisivät" itseltään työpaikat. Vartioiden tehtävä on luoda illuusio turvallisuudesta, jotta heitä tarvittaisiin lisää. Jos tämä yksi vartia on kuukauden aikan puuttunut 10 häiriökäyttäytymiseen (joita ei ennen vartiaa ollut yhtään), kaksi vartiaa voi puuttua 20 häirökäyttäytymistapaukseen -> turvallisuus lisääntyy. Ja vartiointiyrityksen tuotto nousee.
Minusta tuntuu, että liian usein keskusteluissa unohdetaan miksi mikäkin yritys on olemassa. Ensisijaisesti jokainen yritys on olemassa vain ja ainoastaan tuottaakseen voittoa omistajilleen.
Vartiointiyritykset luovat illuusiota turvallisuuden lisääntymisestä.
Lääkäriasemat luovat illuusiota asiakkaan terveydenhoitamisesta.
Vartiointiyritysten tuotto nousee.
Lääkäriasemien tuotto nousee.
keskiviikko 18. helmikuuta 2015
Syrjäytynyt vai ei
Nykyaikainen syrjäytynt nuori oli ennen ihan normaali nuori, josta kasvoi ihan normaali aikuinen..
Luin Keskipohjanmaa lehdestä juttua syrjäytymisestä. Juttu käsitteli asiaa, onko syrjäytymistä olemassa eli ei. Jutussa siis joku tutkija (jonka nimeä en nyt jaksa kaivaa esille, enkä ole varma siitä oliko hän edes tutkija) pohti sitä, että nuoren tehtävä on etsiä suuntaansa, se ei vielä tee nuoresta syrjääntynyttä.
Tämä lienee mahdollisesti totta. Tällä tutkijalla tms. oli myös korjausehdotuksia asiaan. En nyt ota niihin sen enempää kantaa. Hänellä varmaan olisi asiasta parempi osaaminen kuin minulla. Tai ainakin se olisi toivottavaa. Lehtijuttu sinällään ei ole oleellista tämän kirjoituksen osalta. Tämä lehtijuttu kuitenkin herätteli minussa ajatuksia. Ajatuksia siitä miten itse käyttäydyin tuossa iässä. Ajatuksia siitä miten vaikkapa oma isäni käyttäytyi tuolloin. Ajatuksia siitä, mitä päätöksiä nyky-yhteiskunta vaatii nuorelta ja mitä niistä päätöksistä seuraa.
Minä olin aivan varmasti syrjäytynyt nuori. Syrjäytynyt niillä mittareilla, joita tänään käytetään. Syrjäytynyt niillä mittareilla, joita tuolloin käytettiin. Nuorisorikollinen niillä mittareilla, joita nyt käytetään ja joita tuolloin käytettiin. Sain elämälleni jonkinlaisen suunnan yhdessä vaiheessa. Valitettavasti tapahtui asioita, joiden seurauksena "syrjäydyin" uudestaan.
Mietitäänpä 16 vuotiasta Villeä, jonka piti päättää mitä hän elämältään halusi. En muista koskaan miettineeni, että mitä vaikkapa 25v. Ville haluaisi elämältään. Saati sitten, että olisin miettinyt mitä 40v. Ville elämältään haluaisi. 16v. Ville kyllä mietti jotain sinne päin. Muistan miettineeni sitä minkälaista elämäni olisi keski-ikäisenä. Mutta ei se oikeastaan korreloi sen kanssa mitä elämäni juui nyt on, saati sitten, että korreloisi sen kanssa mitä elämältäni haluasin.
16v. Ville oli kyllä mahdollisesti suunnitelmineen hyvinkin oikealla tiellä. Valitettavasti yleisönpaine ohjasi Villen jonnekin toiselle tiellä, joka vei jonnekin aivan muualle. Sen tien varrella oli kyliä, joihin kenenkään ei tulisi joutua ja joista kovin moni ei koskaan poistu. Mutta ei siitä sen enempää.
Kun vertaan 16v. Villeä nykynuoriin. Minulla oli huomattavasti helpompaa. Tuohon aikaan vielä suvaittiin jossain määrin hankalia ja päämäärättömiä (= syrjäytyviä) nuoria. Nykyään niitä ei juuri suvaita. Ainakaan yhteiskunnan tasolla.
Nykynuorella pitäisi olla päämäärä. Tavoitteita, haasteita, saavutuksia. Niitä elämässäsi pitää olla. Kaikki meistä ei siihen kykene, valitettavasti..ko? Suurin osa nuorista ei varmaankaan ole kovin päämäärä hakuisia. No en tiedä faktaksi, kun en ole asiaan perehtynyt. Kunhan nyt heitin tällaisen lausahduksen tähän roikkumaan.
Parikymmentä vuotta taaksepäin. Peruskoulun päättävä nuori saattoi mennä vaikkapa raksalle hanslankariksi, lautapojaksi. Lautapoika oli mahdollisesti tyytyväinen elämäänsä. Oli järkevää tekemistä ja sai jonkin verran rahaa (riittävästi nuorelle ihmiselle) Samassa yhteydessä hän sai oppia vaikkapa muurarilta, kun kantoi muurarille tiiliä ja laastia. Lautapojasta tuli isona muurari. Ei siksi, että hän päätti mennä 16v. muurarikouluun vaan siksi, että hän meni 16v. töihin raksalle ja huomasi siellä, että tykkää muurarin hommista. Samalla hän myös huomasi, että mikä elämässä on tärkeää.
Nykytilannehan on se, että ei raksalle mitään lautapoikia oteta. Säädökset jne tekee hommasta liian hankalaa. Jos otettaisiin (unohdetaan hetkeksi ne säännökset) olisi kyseinen lautapoika yhteiskunnan mielestä syrjäytynyt.
Minä meni 13 vuotiaana töihin metallipajalle. Tein hommia laidasta laitaan, ei mitään "kriittistä" tietenkään. Kriittinen tässä tarkoittaa siis töitä, joiden oli pakko onnistua. Esimerkkinä vaikkapa ison jätesäiliön kasaanhitsaus. Näitä säiliöitä matkustaa edelleen junien kyydissä ympäri Suomea. Näiden hitsauksen hoiti ammattimiehet. Minä olin vain apuna tässä. Mutta tein myös oikeita töitä, esimerkiksi hitsauksia.
Ei se laillista lie ollut silloinkaan, mutta nykyisin se ei enää ole mahdollista. Tuolloin yritys olisi todennäköisesti selvinnyt pikkunuhteilla, jos joku tarkastaja olisi paikalle eksynyt. Toisin lie nyt.
Suomesta on myös kadonnut ihan oikeita ammatteja, joihin erakoituneet ihmiset ennen hakeutui. Esimerkkinä vaikkapa metsuri. Isäni teki metsurin hommia siinä vaiheessa, kun hitsarin hommien sosiaalinen paine kasvoi liian suureksi. Isäni päätyi Levyseppähitsaajan ammattiin varmaankin siksi, että hänen isänsä oli seppä. Verenperintö pakottaa. Varsinainen sepän ammattihan katosi tässä välissä. Eikä se varsinaisesti takaisin ole tullut, vaikka muutama ihminen itsensä sillä varmasti elättääkin. Isäni muuten valmistui levyseppähitsaajaksi Suomen ensimmäiseltä levyseppähitsaaja kurssilta. Eli siis oli ensimmäisiä virallisesti koulutettuja seppiä Suomessa. Hyvä vai huono asia, sen jokainen saa puntaroida itse omassa päässään.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa, tai mitä yritän kirjoituksellani sanoa...
Summailen tähän jotain omista ajatuksistani.
Ennen muinoin ihmiset päätyivät suurimmilta osin niihin töihin joissa olivat hyviä ja töihin joita halusivat tehdä. Suurin osa oli todennäköisesti tyyväisiä työhönsä.
Oliko Jussi tyytyväinen kuokkimistyöhönsä suolla? Ei meidän mittareilla, mutta omillaan varmaankin oli (kun ei paremmasta tiennyt, sanot nyt).
Nykyään ihmiset päätyvät työhön, jonka he valitsivat 16v. iässä. Valinta tehdään täysin epärealistisillä perusteilla. Yhä suurenpi osa ihmisistä on tyytymättömiä työhönsä.
Ei! Minulla ei ole esittää mitään korjaavia toimenpiteitä asiaan. Tai no on, palataan takaisin maailmaan 1950 luvulle, kun sota oli kärsitty ja loistava tulevaisuus oli edessä. Nythän se loistava tulevaisuus on jo takana.
Pelkästään asioiden ymmärtäminen auttaa monessa kohtaa ratkaisemaan ongelmia.
Ai niin, Väinämöinen. Kyllä, Väinö valehtelee!
Luin Keskipohjanmaa lehdestä juttua syrjäytymisestä. Juttu käsitteli asiaa, onko syrjäytymistä olemassa eli ei. Jutussa siis joku tutkija (jonka nimeä en nyt jaksa kaivaa esille, enkä ole varma siitä oliko hän edes tutkija) pohti sitä, että nuoren tehtävä on etsiä suuntaansa, se ei vielä tee nuoresta syrjääntynyttä.
Tämä lienee mahdollisesti totta. Tällä tutkijalla tms. oli myös korjausehdotuksia asiaan. En nyt ota niihin sen enempää kantaa. Hänellä varmaan olisi asiasta parempi osaaminen kuin minulla. Tai ainakin se olisi toivottavaa. Lehtijuttu sinällään ei ole oleellista tämän kirjoituksen osalta. Tämä lehtijuttu kuitenkin herätteli minussa ajatuksia. Ajatuksia siitä miten itse käyttäydyin tuossa iässä. Ajatuksia siitä miten vaikkapa oma isäni käyttäytyi tuolloin. Ajatuksia siitä, mitä päätöksiä nyky-yhteiskunta vaatii nuorelta ja mitä niistä päätöksistä seuraa.
Minä olin aivan varmasti syrjäytynyt nuori. Syrjäytynyt niillä mittareilla, joita tänään käytetään. Syrjäytynyt niillä mittareilla, joita tuolloin käytettiin. Nuorisorikollinen niillä mittareilla, joita nyt käytetään ja joita tuolloin käytettiin. Sain elämälleni jonkinlaisen suunnan yhdessä vaiheessa. Valitettavasti tapahtui asioita, joiden seurauksena "syrjäydyin" uudestaan.
Suomesta on hyvinvoinnin kasvun seurauksena poistunut iso liuta ammatteja. Kuitenkaan suomalainen ihminen ei ole hyvinvoinnin kasvun seurauksena kehittynyt samaa tahtia.
Mietitäänpä 16 vuotiasta Villeä, jonka piti päättää mitä hän elämältään halusi. En muista koskaan miettineeni, että mitä vaikkapa 25v. Ville haluaisi elämältään. Saati sitten, että olisin miettinyt mitä 40v. Ville elämältään haluaisi. 16v. Ville kyllä mietti jotain sinne päin. Muistan miettineeni sitä minkälaista elämäni olisi keski-ikäisenä. Mutta ei se oikeastaan korreloi sen kanssa mitä elämäni juui nyt on, saati sitten, että korreloisi sen kanssa mitä elämältäni haluasin.
16v. Ville oli kyllä mahdollisesti suunnitelmineen hyvinkin oikealla tiellä. Valitettavasti yleisönpaine ohjasi Villen jonnekin toiselle tiellä, joka vei jonnekin aivan muualle. Sen tien varrella oli kyliä, joihin kenenkään ei tulisi joutua ja joista kovin moni ei koskaan poistu. Mutta ei siitä sen enempää.
Kun vertaan 16v. Villeä nykynuoriin. Minulla oli huomattavasti helpompaa. Tuohon aikaan vielä suvaittiin jossain määrin hankalia ja päämäärättömiä (= syrjäytyviä) nuoria. Nykyään niitä ei juuri suvaita. Ainakaan yhteiskunnan tasolla.
Nykynuorella pitäisi olla päämäärä. Tavoitteita, haasteita, saavutuksia. Niitä elämässäsi pitää olla. Kaikki meistä ei siihen kykene, valitettavasti..ko? Suurin osa nuorista ei varmaankaan ole kovin päämäärä hakuisia. No en tiedä faktaksi, kun en ole asiaan perehtynyt. Kunhan nyt heitin tällaisen lausahduksen tähän roikkumaan.
Parikymmentä vuotta taaksepäin. Peruskoulun päättävä nuori saattoi mennä vaikkapa raksalle hanslankariksi, lautapojaksi. Lautapoika oli mahdollisesti tyytyväinen elämäänsä. Oli järkevää tekemistä ja sai jonkin verran rahaa (riittävästi nuorelle ihmiselle) Samassa yhteydessä hän sai oppia vaikkapa muurarilta, kun kantoi muurarille tiiliä ja laastia. Lautapojasta tuli isona muurari. Ei siksi, että hän päätti mennä 16v. muurarikouluun vaan siksi, että hän meni 16v. töihin raksalle ja huomasi siellä, että tykkää muurarin hommista. Samalla hän myös huomasi, että mikä elämässä on tärkeää.
Nykytilannehan on se, että ei raksalle mitään lautapoikia oteta. Säädökset jne tekee hommasta liian hankalaa. Jos otettaisiin (unohdetaan hetkeksi ne säännökset) olisi kyseinen lautapoika yhteiskunnan mielestä syrjäytynyt.
Minä meni 13 vuotiaana töihin metallipajalle. Tein hommia laidasta laitaan, ei mitään "kriittistä" tietenkään. Kriittinen tässä tarkoittaa siis töitä, joiden oli pakko onnistua. Esimerkkinä vaikkapa ison jätesäiliön kasaanhitsaus. Näitä säiliöitä matkustaa edelleen junien kyydissä ympäri Suomea. Näiden hitsauksen hoiti ammattimiehet. Minä olin vain apuna tässä. Mutta tein myös oikeita töitä, esimerkiksi hitsauksia.
Ei se laillista lie ollut silloinkaan, mutta nykyisin se ei enää ole mahdollista. Tuolloin yritys olisi todennäköisesti selvinnyt pikkunuhteilla, jos joku tarkastaja olisi paikalle eksynyt. Toisin lie nyt.
Suomesta on myös kadonnut ihan oikeita ammatteja, joihin erakoituneet ihmiset ennen hakeutui. Esimerkkinä vaikkapa metsuri. Isäni teki metsurin hommia siinä vaiheessa, kun hitsarin hommien sosiaalinen paine kasvoi liian suureksi. Isäni päätyi Levyseppähitsaajan ammattiin varmaankin siksi, että hänen isänsä oli seppä. Verenperintö pakottaa. Varsinainen sepän ammattihan katosi tässä välissä. Eikä se varsinaisesti takaisin ole tullut, vaikka muutama ihminen itsensä sillä varmasti elättääkin. Isäni muuten valmistui levyseppähitsaajaksi Suomen ensimmäiseltä levyseppähitsaaja kurssilta. Eli siis oli ensimmäisiä virallisesti koulutettuja seppiä Suomessa. Hyvä vai huono asia, sen jokainen saa puntaroida itse omassa päässään.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa, tai mitä yritän kirjoituksellani sanoa...
Summailen tähän jotain omista ajatuksistani.
Ennen muinoin ihmiset päätyivät suurimmilta osin niihin töihin joissa olivat hyviä ja töihin joita halusivat tehdä. Suurin osa oli todennäköisesti tyyväisiä työhönsä.
Oliko Jussi tyytyväinen kuokkimistyöhönsä suolla? Ei meidän mittareilla, mutta omillaan varmaankin oli (kun ei paremmasta tiennyt, sanot nyt).
Nykyään ihmiset päätyvät työhön, jonka he valitsivat 16v. iässä. Valinta tehdään täysin epärealistisillä perusteilla. Yhä suurenpi osa ihmisistä on tyytymättömiä työhönsä.
Ei! Minulla ei ole esittää mitään korjaavia toimenpiteitä asiaan. Tai no on, palataan takaisin maailmaan 1950 luvulle, kun sota oli kärsitty ja loistava tulevaisuus oli edessä. Nythän se loistava tulevaisuus on jo takana.
Pelkästään asioiden ymmärtäminen auttaa monessa kohtaa ratkaisemaan ongelmia.
Ai niin, Väinämöinen. Kyllä, Väinö valehtelee!
torstai 12. helmikuuta 2015
Alkoholin haitat
Voisi kait sanoa, että tämä on jatkoa kirjoitukselle "keppana kioskeihin", mutta ei se aivan niinkään mene. Käsittelen samaa aihetta, mutta hiukan erinäkökulmasta ja eri kohdasta, ainakin toivottavasti.
Radiossa viisaat ihmiset puhuivat keppana Gatesta.
Mua häiritsee aivan suunnattomasti (no ei oikeasti häiritse, mutta ärsyttää ehkä vähän) se, että keskustellaan siitä onko Keskustan esittäämät Keppana Gaten luvut oikein vain väärin. Esitetään väitteitä puolestaja vastaan siinä, että onko ihmisillä oikeus juoda itsensä örvellys känniin, vai eikö olisi. Kuoleeko maaseutujen kyläkaupat, jos keppana viedään pois kaupoista. Oliko Keppana Gate vain Kokoomuksen juoni. Onko joku toinen puolue esittänyt samaa aiemmin.
Mikään näistä asioista ei ole oleellinen siinä kontekstissa mistä Keskusta puhuu, valitettavasti. Valitettavasti siksi, että olisi niin mukavaa päästä sanomaan, että olen samaa mieltä Keskustan kanssa tässä asiassa. Mutta kun en ole.
Ihmettelin jo eräässä aiemmassa kirjoituksessani sitä, että olenko vain niin älykäs, että kaikki muut ihmiset tuntuu tyhmiltä. Vai olenko niin tyhmä, että en tajua kuinka tyhmä olenkaan. Tai jotain sieltä väliltä. No varmasti olen ainakin jonkin verran puusilmäinen. Puusilmäinen siinä mielessä, että en näe kuin oman näkökantani tähän asiaan. Se lienee inhimillistä.
Joka tapauksessa, asiaan..
On mielestäni ihan perusteltua pohdiskella sitä, että onko alkoholista saatavat verotulot suuremmat kuin alkoholin aiheuttamat menot. Verotulot on helppolaskea, menot sen sijaan ei. Mutta jonkinlaista arviota asiasta voidaan esittään. Uskoisin, että arviot menoista sinällään osuu aika lähelle oikeaa. Tämän hetken konsensus lienee niin, että tulot ja menot on aika lailla tasapainossa. Tätä en lähde arvioimaan, ei riitä mielenkiinto laskea sitä, eikä kyllä kompetenssikaan.
Mitä tapahtuu jos rajoitetaan alkoholin myyntiä, tavalla tai toisella. Tätä en ole havainnut vielä yhdenkään ihmisen julkisesti pohtivan. Verotulot pienenee, sehän on selvä. Työpaikat vähenee myös jonkin verran, se lienee myös melko selvää. Tästä voidaan toki keskustella pidempäänkin, että pysyykö maaseudun kyläkaupat pystyssa vain keppanan voimin. Mutta ne alkoholin aiheuttamat haitat, eli kulut. Pieneneekö ne? Jos alkoholin myynti vähenee, niin tottahan sen aiheuttamat haitatkin vähenee. Tämähän on ihan selviö. Totuus on kuitenkin tuolla jossain. Jonkin verran lisääntynee alkoholin käyttöön liittyvät laittomuudet, eli verojen ulkopuolella tapahtuva alkoholin myynti ja siihen liittyvät laittomuudet. Kuitenkin - jos emme mene kieltolakilinjalle - ei tästä pitäisi tulla merkittävää osaa. Alkoholin aiheuttamat kustannukset siis vähenisi tämän seurauksena.
Uskoisin kuitenkin käyvän niin, että havaitsemme muista lähteistä johtuvien ongelmien lisääntyvän. Onko se sitten huumeita, lääkkeiden väärinkäyttöä, tupakoinnin räjähdysmäistä lisääntymisä, tms. Ongelmat ei kuitenkaan katoa, ne vain muuttaa muotoaan.
Ihminen tarvitsee toistaiseksi elämisestä syntyvän tuskan lievittämiseen jotain. Joillekin meistä se on alkoholi, joillekin se on nikotiini, joillekin se on ruoka, toisille .. uskonto. Kyllä uskontokin kuuluu tähän kategoriaan. Näitä aineita ja asioita on paljon. Mikään näistä ei ole ongelma kohtuu käytöllä. Ongelmat tulee silloin kun käyttö karkaa omista käsistä ja niistä tulee pakkomielteitä. Kun uskonto (tästä kun tiedän syntyvän eriäviä mielipiteitä) karkaa lapasesta, saadaan ISIS ja muut vastaavat hihhulit.
Keppana kioskeihin kirjoituksessani mainitsin jo dopamiinin. Tutkimuksissa on havaittu, että dopamiini on vahvasti yhteydessä ihmisen onnellisuuteen. Tutkimuksissa on myös havaittu, että nikotiini lisää dopamiinia aivoissa. Tämä sama vaikutus on alkoholillakin (vaikkakin eri tavalla). Molemmilla aineilla on toki muitakin vaikutuksia ihmiskehossa, mutta ei mennä sinne nyt.
Asiahan on niin, että nikotiini, alkoholi, uskonto, ruoka, jne, jne, jne lisää ihmisen onnellisuutta. Siinä on se avain siihen miksi ihmisen on jotain näistä saatava. Et ole onnellinen ilman onnea. Yksinkertaista eikö totta. Avain onneen on olla onnellinen.
Alkoholi tekee alkoholistista onnellisen. Mekanismi on täysin erilainen, kuin vaikkapa tupakoitsijan ja nikotiinin kanssa, tai uskovan ja uskonnon kanssa, mutta lopputulos on täysin sama. Onnellisuus.
Siksipä kait Jesus on onnistunut parantamaan alkoholisteja. Vaihdetaan onnellisuuden lähde toiseen. Toisin sanoen, vaihdetaan addiktion kohdetta.
Sen sijaan, että keskustelemme keppanan siirtämisestä Alkoon. Meidän pitäisi keskustella alkoholiriippuvuudesta ja siitä miten näitä addiktoituneita ihmisiä saataisiin onnelliseksi ilman alkoholia. Tällöin puhuttaisiin siitä mistä pitääkin. Keppanat ja niiden myyntipisteet on sivuseikka tässä asiassa.
Radiossa viisaat ihmiset puhuivat keppana Gatesta.
Mua häiritsee aivan suunnattomasti (no ei oikeasti häiritse, mutta ärsyttää ehkä vähän) se, että keskustellaan siitä onko Keskustan esittäämät Keppana Gaten luvut oikein vain väärin. Esitetään väitteitä puolestaja vastaan siinä, että onko ihmisillä oikeus juoda itsensä örvellys känniin, vai eikö olisi. Kuoleeko maaseutujen kyläkaupat, jos keppana viedään pois kaupoista. Oliko Keppana Gate vain Kokoomuksen juoni. Onko joku toinen puolue esittänyt samaa aiemmin.
Mikään näistä asioista ei ole oleellinen siinä kontekstissa mistä Keskusta puhuu, valitettavasti. Valitettavasti siksi, että olisi niin mukavaa päästä sanomaan, että olen samaa mieltä Keskustan kanssa tässä asiassa. Mutta kun en ole.
Ihmettelin jo eräässä aiemmassa kirjoituksessani sitä, että olenko vain niin älykäs, että kaikki muut ihmiset tuntuu tyhmiltä. Vai olenko niin tyhmä, että en tajua kuinka tyhmä olenkaan. Tai jotain sieltä väliltä. No varmasti olen ainakin jonkin verran puusilmäinen. Puusilmäinen siinä mielessä, että en näe kuin oman näkökantani tähän asiaan. Se lienee inhimillistä.
Joka tapauksessa, asiaan..
On mielestäni ihan perusteltua pohdiskella sitä, että onko alkoholista saatavat verotulot suuremmat kuin alkoholin aiheuttamat menot. Verotulot on helppolaskea, menot sen sijaan ei. Mutta jonkinlaista arviota asiasta voidaan esittään. Uskoisin, että arviot menoista sinällään osuu aika lähelle oikeaa. Tämän hetken konsensus lienee niin, että tulot ja menot on aika lailla tasapainossa. Tätä en lähde arvioimaan, ei riitä mielenkiinto laskea sitä, eikä kyllä kompetenssikaan.
Mitä tapahtuu jos rajoitetaan alkoholin myyntiä, tavalla tai toisella. Tätä en ole havainnut vielä yhdenkään ihmisen julkisesti pohtivan. Verotulot pienenee, sehän on selvä. Työpaikat vähenee myös jonkin verran, se lienee myös melko selvää. Tästä voidaan toki keskustella pidempäänkin, että pysyykö maaseudun kyläkaupat pystyssa vain keppanan voimin. Mutta ne alkoholin aiheuttamat haitat, eli kulut. Pieneneekö ne? Jos alkoholin myynti vähenee, niin tottahan sen aiheuttamat haitatkin vähenee. Tämähän on ihan selviö. Totuus on kuitenkin tuolla jossain. Jonkin verran lisääntynee alkoholin käyttöön liittyvät laittomuudet, eli verojen ulkopuolella tapahtuva alkoholin myynti ja siihen liittyvät laittomuudet. Kuitenkin - jos emme mene kieltolakilinjalle - ei tästä pitäisi tulla merkittävää osaa. Alkoholin aiheuttamat kustannukset siis vähenisi tämän seurauksena.
Uskoisin kuitenkin käyvän niin, että havaitsemme muista lähteistä johtuvien ongelmien lisääntyvän. Onko se sitten huumeita, lääkkeiden väärinkäyttöä, tupakoinnin räjähdysmäistä lisääntymisä, tms. Ongelmat ei kuitenkaan katoa, ne vain muuttaa muotoaan.
Ihminen tarvitsee toistaiseksi elämisestä syntyvän tuskan lievittämiseen jotain. Joillekin meistä se on alkoholi, joillekin se on nikotiini, joillekin se on ruoka, toisille .. uskonto. Kyllä uskontokin kuuluu tähän kategoriaan. Näitä aineita ja asioita on paljon. Mikään näistä ei ole ongelma kohtuu käytöllä. Ongelmat tulee silloin kun käyttö karkaa omista käsistä ja niistä tulee pakkomielteitä. Kun uskonto (tästä kun tiedän syntyvän eriäviä mielipiteitä) karkaa lapasesta, saadaan ISIS ja muut vastaavat hihhulit.
Keppana kioskeihin kirjoituksessani mainitsin jo dopamiinin. Tutkimuksissa on havaittu, että dopamiini on vahvasti yhteydessä ihmisen onnellisuuteen. Tutkimuksissa on myös havaittu, että nikotiini lisää dopamiinia aivoissa. Tämä sama vaikutus on alkoholillakin (vaikkakin eri tavalla). Molemmilla aineilla on toki muitakin vaikutuksia ihmiskehossa, mutta ei mennä sinne nyt.
Asiahan on niin, että nikotiini, alkoholi, uskonto, ruoka, jne, jne, jne lisää ihmisen onnellisuutta. Siinä on se avain siihen miksi ihmisen on jotain näistä saatava. Et ole onnellinen ilman onnea. Yksinkertaista eikö totta. Avain onneen on olla onnellinen.
Alkoholi tekee alkoholistista onnellisen. Mekanismi on täysin erilainen, kuin vaikkapa tupakoitsijan ja nikotiinin kanssa, tai uskovan ja uskonnon kanssa, mutta lopputulos on täysin sama. Onnellisuus.
Siksipä kait Jesus on onnistunut parantamaan alkoholisteja. Vaihdetaan onnellisuuden lähde toiseen. Toisin sanoen, vaihdetaan addiktion kohdetta.
Sen sijaan, että keskustelemme keppanan siirtämisestä Alkoon. Meidän pitäisi keskustella alkoholiriippuvuudesta ja siitä miten näitä addiktoituneita ihmisiä saataisiin onnelliseksi ilman alkoholia. Tällöin puhuttaisiin siitä mistä pitääkin. Keppanat ja niiden myyntipisteet on sivuseikka tässä asiassa.
keskiviikko 11. helmikuuta 2015
Keppana kioskeihin.
Keskari R-kioskeihin
Kaljaa kioskeihin
Näistä ajoista on menty pitkälle eteen päin. Mutta viisaus, se ei, ei sitten niin millään tunnu lisääntyvän.
Selvyyden vuoksi kerrottakoon tässä, että jos minut pitää jonkin puolueen listoille laskea olisi se puolue Keskusta (olen ollut keskustan listoilla ehdokkaana kunnallisvaaleissa).
Nythän Keskusta esimerkillisesti nosti esille, että keppana pitää poistaa ruokakaupoista. Taustoitukseksi on oikein "iso" kirjoitus.
No mutta, voi Keskusta minkä teit. Vai sanoisinko, voi Sipilä minkä teit. Nythän Sipilä pehmensi kantaansa näin Enää keskioluen alkoholipitoisuus ratkaisematta? No ei se ajatus Sipilästä tainnut alkaa, mutta ei se ole oleellista.
Voi, voi.. Ja vallan Ruotsissakin on näin tehty. Sehän kertoo silloin selvää ja karua kieltä siitä, että tämä on ainoa oikea linja, kun kerran Ruotsissakin. Ja tämän seurauksena Ruotsissa kaikki on niin ihanasti. Voi tuska tätä ihmisten viisauden määrää.
No Keskusta veti takaisin tämän esityksensä. Tai oikeastaan piilotti sen vaalien ajaksi. Mutta se(kin) olkoon toinen juttu sitten joskus kirjoitettavaksi. Koko homman takanahan olikin Kokoomus... :D
Ei vaan demarit ne ensin sen keksi.
Mutta persujen mukaan viinit pitää saada ruokakauppaan myös.
Ei kait oikeesti näissä vaaleissa aiota alkoholia nostaa pääteemaksi?
Ongelma ei ole keppana. Ongelma ei ole keppanan alkoholiprosentti. Ongelma ei ole se missä keppanaa myydään. Tekisi mieleni kertoa tässä esimerkkejä kieltolain toimimattomuudesta. Mietippäs vaikka sitä, että mitä tapahtui nuuskan käytölle, kun myynti kiellettiin. Mutta se ei ole oleellista tässä. Oleellista oli ne alkoholin aiheuttamat haitat, vai oliko sittenkään.
Mikä se ongelma sitten on, jos se ei ole keppana?
Ongelma on addiktio.
Ennen kuin lähdetään ehdottamaan keppanan myynnin muutoksia, tai minkään muun alkoholin myynnin muutoksia, voisi olla paikallaan perehtyä addiktioihin.
Jotkut ihmiset addiktoituu ja toiset ei. Miksi jotkut addiktoituu vain vähän, jotkut ei ollenkaan ja joillekin addiktio on koko elämä. Addiktio ei ole seurausta alkoholista, vaan alkoholismi on seurausta addiktiosta. Addiktion täyttäminen on helpompaa väkevällä viinalla, kuin mitä se on miedolla viinalla. Tästä seuraa, että siirtämällä keppanan Alkoo yllytämme alko-addiktoituneita ostamaan keppanan sijasta väkeviä viinoja.
Addiktion taustalla lienee mekanismi, joka löytyy ihmisen aivoista (tai ainakin jostain sieltä päin). En ole tämän alan asiantuntija, mutta jonkin verran on asiaan liittyvää informaatiota tullut elämässä vastaan. Suuressa roolissa addiktiossa on mielihyvä (dopamiinin määrä) ja sen lisääminen. Nykyisellä "teknologialla" ei pystytä addiktioita poistamaan. Ei ainakaan siinä muodossa että se olisi yleisesti hyväksyttävää. Se on yllättävää mitä kaikkea "nykyteknologialla" pystytäänkään tekemää, jos säännöt poistetaan. Kirjoittelen tuosta addiktiosta ja sen synnystä enemmän toisella kertaa, jos tämä asia mieleni päällä jaksaa pysyä jatkossakin. Nyt en sitä kuitenkaan tee.
Mielestäni alkoholin käytön osalta ongelmaksi muodostuu lähinnä juomat, joita ei juoda maun vuoksi. Näihin juomiin voisi ensimmäiseksi laskea vaikkapa Koskenkorva viinan. Sitä ei kukaan tässä maailmassa juo maun vuoksi. Alkokin kuvaa tätä juomaa näin: "Väritön, pehmeä, neutraali". Siitä on jo hetki, kun viimeksi olen käynyt alkossa, mutta.. Suhteellisesti suurimman osan myyntilasta vei Koskenkorva ja kaverinsa:
Leijona Viina: Väritön, kuiva, lämmin, neutraali
Suomi Viina:Väritön, pehmeä, neutraali
jne...
Näitä on kasattu Alkon myymälän lattialle, suoraan kuormalavan päälle. Yleensä lähelle kassaa, siten, että ovelta, kun kävelee suoraan kassalle on Kossut ja kumppanit kasattuna siihen väliin. Kun katsot Alkosta ulos käveleviä ihmisiä ja valitset niistä ne joilla on kourassa Kossu, Leijona, Suomi, tms pullo huomaat aika pian, missä se todellinen alkoholiongelma ilmenee. Se ei ole siinä keppanassa. Näiden juomien (kossut ja muut) ainoa tehtävä on humalluttaa nauttijansa, nopeasti ja tehokkaasti. Toki näitä käyttäen voidaan tehdä maukkaitakin juomia, mutta se on toinen juttu se?
Keppanan juominen varmaankin muodostuu ongelmaksi nuorison keskuudessa. Samaan sarjaan menee siiderit yms. herkut. Itsekin nuorena keppanaa kiskoin. Mutta lähinnä siitä syystä, että en tuolloin saanut vielä väkeviä käsiini. Vasta 16 iässä aloin näyttämään riittävän vanhalta, jotta sain ostettua väkeviä (kossua juu). Tuohon aikaan muuten kotikylässäni oli vielä palveleva Alko. Oi niitä aikoja, kun itse ei saanut hyllystä viinaansa hakea. Alkossa asiointi oli tuolloin samanlaista kuin poliisiasemalla asiointi nykyään. :D
Mutta eksyin aiheesta.
Ratkeaako Suomen alko-ongelmat sillä, että poistetaan myynnistä kossut ja muut vastaavat. Ei ratkea. Siirretään ne ruokakauppaan myyntiin ja lasketaan vielä niiden verotusta hiukan. Annetaan luonnonvalinnan hoitaa tämäkin ongelma pois päiväjärjestyksestä. :)
Alkoholismi on oire.
Se on oire addiktiosta.
Poistamalla alkoholismin, jätämme jäljelle addiktion.
Addiktio etsii itselleen uuden kohteen.
Siinä voi käydä kuten minulle, tilalle tulee jotain aivan muuta, jonka poistamiseen tarvitiin paljon kaikkea rumaan. Tämän jälkeen addiktio kohdistettiin liikuntaan. Nyt se hakee taas uutta kohdetta..
Siinä voi käydä kuten eräille julkkisurheilijoille, liikunta-addiktio vaihtuu alkoholi-addiktioon.
Alkoholismi on se joka aiheuttaa ongelmia, kyllä. Mutta alkoholismi ei ole se ongelma, vaan addiktio on se ongelma. Kaikissa muodoissaan. Koska emme saa poistaa ongelmaa, hoidamme oiretta. Oireen hoitaminen saa "välillä" typeriäkin esiintymismuotoja. Mutta se lienee elämää.
Eräänlainen jatko tälle kirjoitukselle on Alkoholin haitat.
Muistakaa: Väinämöinen valehtelee, aina!
Kaljaa kioskeihin
Näistä ajoista on menty pitkälle eteen päin. Mutta viisaus, se ei, ei sitten niin millään tunnu lisääntyvän.
Selvyyden vuoksi kerrottakoon tässä, että jos minut pitää jonkin puolueen listoille laskea olisi se puolue Keskusta (olen ollut keskustan listoilla ehdokkaana kunnallisvaaleissa).
Nythän Keskusta esimerkillisesti nosti esille, että keppana pitää poistaa ruokakaupoista. Taustoitukseksi on oikein "iso" kirjoitus.
No mutta, voi Keskusta minkä teit. Vai sanoisinko, voi Sipilä minkä teit. Nythän Sipilä pehmensi kantaansa näin Enää keskioluen alkoholipitoisuus ratkaisematta? No ei se ajatus Sipilästä tainnut alkaa, mutta ei se ole oleellista.
Voi, voi.. Ja vallan Ruotsissakin on näin tehty. Sehän kertoo silloin selvää ja karua kieltä siitä, että tämä on ainoa oikea linja, kun kerran Ruotsissakin. Ja tämän seurauksena Ruotsissa kaikki on niin ihanasti. Voi tuska tätä ihmisten viisauden määrää.
No Keskusta veti takaisin tämän esityksensä. Tai oikeastaan piilotti sen vaalien ajaksi. Mutta se(kin) olkoon toinen juttu sitten joskus kirjoitettavaksi. Koko homman takanahan olikin Kokoomus... :D
Ei vaan demarit ne ensin sen keksi.
Mutta persujen mukaan viinit pitää saada ruokakauppaan myös.
Ei kait oikeesti näissä vaaleissa aiota alkoholia nostaa pääteemaksi?
Ongelma ei ole keppana. Ongelma ei ole keppanan alkoholiprosentti. Ongelma ei ole se missä keppanaa myydään. Tekisi mieleni kertoa tässä esimerkkejä kieltolain toimimattomuudesta. Mietippäs vaikka sitä, että mitä tapahtui nuuskan käytölle, kun myynti kiellettiin. Mutta se ei ole oleellista tässä. Oleellista oli ne alkoholin aiheuttamat haitat, vai oliko sittenkään.
Mikä se ongelma sitten on, jos se ei ole keppana?
Ongelma on addiktio.
Ennen kuin lähdetään ehdottamaan keppanan myynnin muutoksia, tai minkään muun alkoholin myynnin muutoksia, voisi olla paikallaan perehtyä addiktioihin.
Jotkut ihmiset addiktoituu ja toiset ei. Miksi jotkut addiktoituu vain vähän, jotkut ei ollenkaan ja joillekin addiktio on koko elämä. Addiktio ei ole seurausta alkoholista, vaan alkoholismi on seurausta addiktiosta. Addiktion täyttäminen on helpompaa väkevällä viinalla, kuin mitä se on miedolla viinalla. Tästä seuraa, että siirtämällä keppanan Alkoo yllytämme alko-addiktoituneita ostamaan keppanan sijasta väkeviä viinoja.
Addiktion taustalla lienee mekanismi, joka löytyy ihmisen aivoista (tai ainakin jostain sieltä päin). En ole tämän alan asiantuntija, mutta jonkin verran on asiaan liittyvää informaatiota tullut elämässä vastaan. Suuressa roolissa addiktiossa on mielihyvä (dopamiinin määrä) ja sen lisääminen. Nykyisellä "teknologialla" ei pystytä addiktioita poistamaan. Ei ainakaan siinä muodossa että se olisi yleisesti hyväksyttävää. Se on yllättävää mitä kaikkea "nykyteknologialla" pystytäänkään tekemää, jos säännöt poistetaan. Kirjoittelen tuosta addiktiosta ja sen synnystä enemmän toisella kertaa, jos tämä asia mieleni päällä jaksaa pysyä jatkossakin. Nyt en sitä kuitenkaan tee.
Mielestäni alkoholin käytön osalta ongelmaksi muodostuu lähinnä juomat, joita ei juoda maun vuoksi. Näihin juomiin voisi ensimmäiseksi laskea vaikkapa Koskenkorva viinan. Sitä ei kukaan tässä maailmassa juo maun vuoksi. Alkokin kuvaa tätä juomaa näin: "Väritön, pehmeä, neutraali". Siitä on jo hetki, kun viimeksi olen käynyt alkossa, mutta.. Suhteellisesti suurimman osan myyntilasta vei Koskenkorva ja kaverinsa:
Leijona Viina: Väritön, kuiva, lämmin, neutraali
Suomi Viina:Väritön, pehmeä, neutraali
jne...
Näitä on kasattu Alkon myymälän lattialle, suoraan kuormalavan päälle. Yleensä lähelle kassaa, siten, että ovelta, kun kävelee suoraan kassalle on Kossut ja kumppanit kasattuna siihen väliin. Kun katsot Alkosta ulos käveleviä ihmisiä ja valitset niistä ne joilla on kourassa Kossu, Leijona, Suomi, tms pullo huomaat aika pian, missä se todellinen alkoholiongelma ilmenee. Se ei ole siinä keppanassa. Näiden juomien (kossut ja muut) ainoa tehtävä on humalluttaa nauttijansa, nopeasti ja tehokkaasti. Toki näitä käyttäen voidaan tehdä maukkaitakin juomia, mutta se on toinen juttu se?
Keppanan juominen varmaankin muodostuu ongelmaksi nuorison keskuudessa. Samaan sarjaan menee siiderit yms. herkut. Itsekin nuorena keppanaa kiskoin. Mutta lähinnä siitä syystä, että en tuolloin saanut vielä väkeviä käsiini. Vasta 16 iässä aloin näyttämään riittävän vanhalta, jotta sain ostettua väkeviä (kossua juu). Tuohon aikaan muuten kotikylässäni oli vielä palveleva Alko. Oi niitä aikoja, kun itse ei saanut hyllystä viinaansa hakea. Alkossa asiointi oli tuolloin samanlaista kuin poliisiasemalla asiointi nykyään. :D
Mutta eksyin aiheesta.
Ratkeaako Suomen alko-ongelmat sillä, että poistetaan myynnistä kossut ja muut vastaavat. Ei ratkea. Siirretään ne ruokakauppaan myyntiin ja lasketaan vielä niiden verotusta hiukan. Annetaan luonnonvalinnan hoitaa tämäkin ongelma pois päiväjärjestyksestä. :)
Alkoholismi on oire.
Se on oire addiktiosta.
Poistamalla alkoholismin, jätämme jäljelle addiktion.
Addiktio etsii itselleen uuden kohteen.
Siinä voi käydä kuten minulle, tilalle tulee jotain aivan muuta, jonka poistamiseen tarvitiin paljon kaikkea rumaan. Tämän jälkeen addiktio kohdistettiin liikuntaan. Nyt se hakee taas uutta kohdetta..
Siinä voi käydä kuten eräille julkkisurheilijoille, liikunta-addiktio vaihtuu alkoholi-addiktioon.
Alkoholismi on se joka aiheuttaa ongelmia, kyllä. Mutta alkoholismi ei ole se ongelma, vaan addiktio on se ongelma. Kaikissa muodoissaan. Koska emme saa poistaa ongelmaa, hoidamme oiretta. Oireen hoitaminen saa "välillä" typeriäkin esiintymismuotoja. Mutta se lienee elämää.
Eräänlainen jatko tälle kirjoitukselle on Alkoholin haitat.
Muistakaa: Väinämöinen valehtelee, aina!
tiistai 3. helmikuuta 2015
Sekalaista...
Bloggaamisen tuskaa..
Mielummin kirjoittaisin yksittäisistä aiheista erillisiä postauksia, mutta nyt en vaan jaksa. Eli kirjoituksen taso laskee entisestäänkin. Hyppää vaikka yli tämä postaus, niin ei ärsytä niin paljon.
- - -
Tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa. Tuli mieleeni, kun tänään tulin syömästä ruokatunnilla. Matkassa mutka. Siis tiessä on mutka joka on karut 90 astetta. Tähän aikaa vuodesta ja erityisesti tänä vuonna penkat on korkeet. Et voi nähdä mutkan taakse. On päivän selvää, että jos mutkan takaa tulee auto vastaan, et voi sitä nähdä ennen kohtaamista. Eikö silloin olisi järkevää pysyä siellä omalla kaistalla?
Ei tämä ei ole road ragea.
Mua vaan hämmästyttää, että selkeästi vanhempi herra, jolla voisi olla kokemusta autoilusta, ei osaa tämän enempää varautua tulevaan. Sori vaan, ei tullut kolaria. Minä ennakoin tulevaa. :)
Siis hämmästelen tätä asiaa. Viimeaikoina olen törmännyt tähän virheeseen useamman kerran. Ei siis pelkästään autoilussa, vaan.. Tehdään ensin ja hämmästellään sitten, että miten tässä näin kävi. Ei tarvitse olla pessimisti. Uhrataan kuitenkin hetki sille mietinnälle, että mitä jos. Sitten varaudutaan siihen. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun mutkaan tullessa et näe mutkan taakse, niin pysy omalla kaistalla. Ei se niin vaikeaa ole.
- - -
Joskus erehdyn pohtimaan, että olenko vain niin hemmetin älykäs, että kaikki muut ihmiset tuntuu jotenkin typeriltä.. :) Mutta ei se lie niin mene. Liekö edes keskitasoa älykkyyteni. Tunnettu faktahan on, että 80% ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä.
- - -
Tekisi mieleni kirjoittaa maataloustuista. Ja kirjoitankin. Ehkä joskus vielä kirjoitan ihan erillisen postin asiasta. Nyt en. Siksi en, kun se vaatii enemmän taustatutkimusta. Sitä en nyt jaksa. Nyt vain puran itseäni. :D
Miksi maanviljeliä viljelee maata?
Miksi lypsylehmiä pitävä maajussi/maajohanna niitä lehmiä pitää?
Onko maauroon vastinkappale maanaaras nimeltään Johanna, jos uros on Jussi?
...
Kysymyslistaa voisi jatkaa, mutta pointti varmaan tuli selväksi. Eli miksi maajussi/johanna siellä maalla tekee sitä mitä hän tekee. Yksinkertainen vastaus asiaan on, että ruuantuottaja tuottaa ruokaa, koska hän haluaa tuottaa ruokaa. Valitettavastihan tämä vastaus on väärin. Ruuantuottaja tekee sitä mitä hän tekee siksi, että se on tuettua toimintaa.
Kysynnän ja tarjonnon laki. Kysyntä luo tarjontaa ja tarjonta luo kysyntää. Eikö, oletko aivan varma? Kyllä tarjonta luo kysyntää, en ala sitä sen enempää todistelmaan, koska lukuisia esimerkkejä löytyy. Yhden kuitenkin mainitakseni, tekstiviestit, alias SMS.
On jokseenkin vääristynyt tilanne, että tukipolitiikalla hallitaan ruuantuotantoa.
Sanotaan, että jos tuet poistettaisiin niin ruuan hinta nousisi pilviin. Tämä lienee totta. Jos kaikki tehtäisiin yhtä-äkkiä yllättäen. Kun olemme tämän tukipolitiikan luoneet, on siitä luopuminen, ei mahdotonta, mutta äärettömän työlästä.
Tukiaiset (ei Johanna ja sisaruksensa, vaan raha) ohjaa sitä mitä tuotetaan. Se mitä tuotetaan ohjaa sitä mitä syödään. Et siis syö sitä mitä haluaisit, et syö sitä mitä Suomessa on järkevää kasvattaa, vaan syöt sitä mitä EU byrokraatit haluavat sinun syövän. Onko se sitten paha asia?
Eija Nivala pohtii kirjoituksessaan jokapäiväisen leivän kunnioittamista. Tästähän tämä ajatus osaltaan lähti minullakin. Toki tuosta maataloustukipolitiikasta keskusteltiin radiossakin päivänä eräänä. No se siitä, kirjoitan pidemmästi erillisessä postauksessa joskus .. jos joskus jaksan.
- - -
Radiossa puhuivat päivänä eräänä siitä kuinka tulevaisuudessa ei saisi viedä kaatopaikalle enää vaatejätettä. Vai olikohan se niin, että kangasjätettä. No sama asia, tai sitten ei. Vaatteet on kangasta, mutta kankaat ei ole vaatteita. Tai jotain..
Paikalla - radiossa siis - oli Marttaliitosta tms. joku nainen jonka nimestä ei mitään hajua. Häneltä kysyttiin vinkkiä siihen miten vaatejätteen määrää vähennetään. Hänellä oli erittäin hyvä ohje. Mene vaatekaapille, käy läpi kaikki vaatteesi ja heitä roskiin kaikki mitä et oikeasti käytä.
Siis mitä häh?
Eikö sitä jätettä pitänyt vähentää, vai ymmärsinkö minä jotain väärin?
Niin se oli, että tulevaisuudessa ei saa kaatopaikalle viedä vaatejätettä. Joten nyt kannattaa kiireellä heittää kaikki tarpeettomat vaatteet roskiin. Äly hoi...!
No puhui ne siellä vaatteiden tuunaamisestakin, joka siis on oikea tapa vähentää sitä jätettä. Pääpointti oli kuitenkin siinä, että vaatekaapista roskiin kaikki ne rievut, joita et oikeasti käytä.
Mutta voisin kuvitella, että Marttojen edustaja olisi puhunut jotain siitä kuinka vanhoja, jo käytöstä poistettuja vaatteita voi hyödyntää uusiokäytössä (vaikka matonkuteena). Tuo Martan ohje on hyvä ohje sinne kauppaan. Osta vain sellaisia vaatteita joita aiot oikeasti käyttää.
- - -
Asiaa sivuten (mikä se asia sitten olikaan), milloin vaatteiden käytännöllisyydestä tuli sivuseikka?
- - -
Minähän kuuntelen nykyään radiosta vain Yle Puhetta.
Aiheet on yleensä enemmän tai vähemmän mua kiinnostavia. Älykkäällä aiheen käsittelyllähän saa aiheesta kuin aiheesta yleensä kiinnostavaa. Mutta minua häiritsee ihan suunnattomasti se, että radioon tulee ihmisiä, jotka eivät ole ollenkaa valmistuneet keskustelemaan siitä aiheesta mistä tulevat puhumaan. Esimerkkinä vaikka nyt tuo Martta nainen. Toki räikeämpiäkin tapauksia on tullut vastaan.
- - -
Loppukaneettina tälle kirjoitukselle:
Älä usko Väinämöistä, se valehtelee kuitenkin!
Mielummin kirjoittaisin yksittäisistä aiheista erillisiä postauksia, mutta nyt en vaan jaksa. Eli kirjoituksen taso laskee entisestäänkin. Hyppää vaikka yli tämä postaus, niin ei ärsytä niin paljon.
- - -
Tulevaisuuden ennakointi on vaikeaa. Tuli mieleeni, kun tänään tulin syömästä ruokatunnilla. Matkassa mutka. Siis tiessä on mutka joka on karut 90 astetta. Tähän aikaa vuodesta ja erityisesti tänä vuonna penkat on korkeet. Et voi nähdä mutkan taakse. On päivän selvää, että jos mutkan takaa tulee auto vastaan, et voi sitä nähdä ennen kohtaamista. Eikö silloin olisi järkevää pysyä siellä omalla kaistalla?
Ei tämä ei ole road ragea.
Mua vaan hämmästyttää, että selkeästi vanhempi herra, jolla voisi olla kokemusta autoilusta, ei osaa tämän enempää varautua tulevaan. Sori vaan, ei tullut kolaria. Minä ennakoin tulevaa. :)
Siis hämmästelen tätä asiaa. Viimeaikoina olen törmännyt tähän virheeseen useamman kerran. Ei siis pelkästään autoilussa, vaan.. Tehdään ensin ja hämmästellään sitten, että miten tässä näin kävi. Ei tarvitse olla pessimisti. Uhrataan kuitenkin hetki sille mietinnälle, että mitä jos. Sitten varaudutaan siihen. Tämähän tarkoittaa sitä, että kun mutkaan tullessa et näe mutkan taakse, niin pysy omalla kaistalla. Ei se niin vaikeaa ole.
- - -
Joskus erehdyn pohtimaan, että olenko vain niin hemmetin älykäs, että kaikki muut ihmiset tuntuu jotenkin typeriltä.. :) Mutta ei se lie niin mene. Liekö edes keskitasoa älykkyyteni. Tunnettu faktahan on, että 80% ihmisistä on keskimääräistä tyhmempiä.
- - -
Tekisi mieleni kirjoittaa maataloustuista. Ja kirjoitankin. Ehkä joskus vielä kirjoitan ihan erillisen postin asiasta. Nyt en. Siksi en, kun se vaatii enemmän taustatutkimusta. Sitä en nyt jaksa. Nyt vain puran itseäni. :D
Miksi maanviljeliä viljelee maata?
Miksi lypsylehmiä pitävä maajussi/maajohanna niitä lehmiä pitää?
Onko maauroon vastinkappale maanaaras nimeltään Johanna, jos uros on Jussi?
...
Kysymyslistaa voisi jatkaa, mutta pointti varmaan tuli selväksi. Eli miksi maajussi/johanna siellä maalla tekee sitä mitä hän tekee. Yksinkertainen vastaus asiaan on, että ruuantuottaja tuottaa ruokaa, koska hän haluaa tuottaa ruokaa. Valitettavastihan tämä vastaus on väärin. Ruuantuottaja tekee sitä mitä hän tekee siksi, että se on tuettua toimintaa.
Kysynnän ja tarjonnon laki. Kysyntä luo tarjontaa ja tarjonta luo kysyntää. Eikö, oletko aivan varma? Kyllä tarjonta luo kysyntää, en ala sitä sen enempää todistelmaan, koska lukuisia esimerkkejä löytyy. Yhden kuitenkin mainitakseni, tekstiviestit, alias SMS.
On jokseenkin vääristynyt tilanne, että tukipolitiikalla hallitaan ruuantuotantoa.
Sanotaan, että jos tuet poistettaisiin niin ruuan hinta nousisi pilviin. Tämä lienee totta. Jos kaikki tehtäisiin yhtä-äkkiä yllättäen. Kun olemme tämän tukipolitiikan luoneet, on siitä luopuminen, ei mahdotonta, mutta äärettömän työlästä.
Tukiaiset (ei Johanna ja sisaruksensa, vaan raha) ohjaa sitä mitä tuotetaan. Se mitä tuotetaan ohjaa sitä mitä syödään. Et siis syö sitä mitä haluaisit, et syö sitä mitä Suomessa on järkevää kasvattaa, vaan syöt sitä mitä EU byrokraatit haluavat sinun syövän. Onko se sitten paha asia?
Eija Nivala pohtii kirjoituksessaan jokapäiväisen leivän kunnioittamista. Tästähän tämä ajatus osaltaan lähti minullakin. Toki tuosta maataloustukipolitiikasta keskusteltiin radiossakin päivänä eräänä. No se siitä, kirjoitan pidemmästi erillisessä postauksessa joskus .. jos joskus jaksan.
- - -
Radiossa puhuivat päivänä eräänä siitä kuinka tulevaisuudessa ei saisi viedä kaatopaikalle enää vaatejätettä. Vai olikohan se niin, että kangasjätettä. No sama asia, tai sitten ei. Vaatteet on kangasta, mutta kankaat ei ole vaatteita. Tai jotain..
Paikalla - radiossa siis - oli Marttaliitosta tms. joku nainen jonka nimestä ei mitään hajua. Häneltä kysyttiin vinkkiä siihen miten vaatejätteen määrää vähennetään. Hänellä oli erittäin hyvä ohje. Mene vaatekaapille, käy läpi kaikki vaatteesi ja heitä roskiin kaikki mitä et oikeasti käytä.
Siis mitä häh?
Eikö sitä jätettä pitänyt vähentää, vai ymmärsinkö minä jotain väärin?
Niin se oli, että tulevaisuudessa ei saa kaatopaikalle viedä vaatejätettä. Joten nyt kannattaa kiireellä heittää kaikki tarpeettomat vaatteet roskiin. Äly hoi...!
No puhui ne siellä vaatteiden tuunaamisestakin, joka siis on oikea tapa vähentää sitä jätettä. Pääpointti oli kuitenkin siinä, että vaatekaapista roskiin kaikki ne rievut, joita et oikeasti käytä.
Mutta voisin kuvitella, että Marttojen edustaja olisi puhunut jotain siitä kuinka vanhoja, jo käytöstä poistettuja vaatteita voi hyödyntää uusiokäytössä (vaikka matonkuteena). Tuo Martan ohje on hyvä ohje sinne kauppaan. Osta vain sellaisia vaatteita joita aiot oikeasti käyttää.
- - -
Asiaa sivuten (mikä se asia sitten olikaan), milloin vaatteiden käytännöllisyydestä tuli sivuseikka?
- - -
Minähän kuuntelen nykyään radiosta vain Yle Puhetta.
Aiheet on yleensä enemmän tai vähemmän mua kiinnostavia. Älykkäällä aiheen käsittelyllähän saa aiheesta kuin aiheesta yleensä kiinnostavaa. Mutta minua häiritsee ihan suunnattomasti se, että radioon tulee ihmisiä, jotka eivät ole ollenkaa valmistuneet keskustelemaan siitä aiheesta mistä tulevat puhumaan. Esimerkkinä vaikka nyt tuo Martta nainen. Toki räikeämpiäkin tapauksia on tullut vastaan.
- - -
Loppukaneettina tälle kirjoitukselle:
Älä usko Väinämöistä, se valehtelee kuitenkin!
Ylivieskan ravintoloista, osa 3 (Pedrinas's)
Yksi ehkä Ylivieskan ristiriitaisimmista ravintoloista on Pedrinas's.
Kyseinen ravintola sijaitsee Kärkkäisen tavaratalon yhteydessä. Sisäänkäynti on tavaratalon sisältä ns. pääkäytävältä.
Omien sanojensa mukaan Pedrinas's tarjoaa:
Reilusti maukasta TexMexruokaa
suomalaiseen makuun!
Aikoinaan, kun Pedrinas's avasi ensimmäisen liikkeensä Kokkolaan, asuin itse vielä Kannuksessa. Tarkoittaa siis sitä, että matka Kokkolaan oli noin 40 km lyhyempi kuin nyt. Kävin jo tuolloin Pedrinas'sessa (miten tuota nimeä pitäis taivuttaa?!?!?) syömässä. Tuolloin ravintola oli tunnettu mausteisesta ja jopa tulisista annoksistaan. Tiedä sitten, että oliko ruoka tuolloin tulista, vai oltiinko sitä silloin vielä niin metsäläisiä, että ei suolaa kummesta mausteesta oltu kuultukaan.
No joka tapauksessa. Muistan ruuan olleen tuolla hyvää ja mausteista. Sen enempää en kuitenkaan ala tuosta ravintolas sepustamaan, koska a) en muista ja b) se oli Kokkolassa, ei Ylivieskassa.
Ylivieskan Pedrinas's ei mielestäni koskaan ole tarjonnut erityisen mausteisia annoksia. Eipä sillä, että itse olisin niitä juuri kaivannutkaan. En enää nykyisin pidä tulisesta ruuasta vain tulisuuden vuoksi. Suosin enemmän makua itseään.
No miten tarjotaan TexMexruokaa suomalaiseen makuun?
Mulla ei oo mitään hajua siitä miten se pitäisi tehdä. Mutta muutamaa poikkeusta lukuunottamatta olen aina pitänyt Pedrinas'sen annoksista. Suosikkini viimeaikoina oli Combo Burger. Liian iso annos, kyllä myönnän. Vaikka olenkin IsoMies tm, niin siitä huolimatta Combo Burger on liikaa. Mutta hyvää se on ollut aina. Huonoa annosta en ole itse saanut koskaan tuosta ravintolasta. Vaimoni on sen sijaan saanut ainakin kerran lihapullia, jossa oli luunsiruja tms. sisällä.
Mutta siitäkin huolimatta, olemme molemmat samaa mieltä asiasta. Pedrinas'sen ruoka on hyvää, ellei jopa herkkua.
Valitettavasti hyvyys loppuu sitten siihen. Ravintolan tarjoilijoiden palvelu on ihan oma lukunsa. Käsittelen sen hiukan myöhemmin. Ensin muihin asioihin.
Henkilökohtaisesti en pidä siitä, että ravintolan seinällä lukee isoin kirjaimin "Piss House". Juu siinä alla on vessat ja niissä käydään pissalla. Kyllä myös ravintolassa pitää olla vessat, mutta..
Noh, jos et ymmärtänyt närkästystäni tästä, niin et ymmärrä sitä vaikka selittäisin pidemmästikin. "Piss House" asiaan tietysti liittyy myös se virtsa. Jota siis käydään siellä "Piss Housessa" roiskimassa, milloin minnekin. Tästä luonnollisesti seuraa hajuja. Hyvin suunnitellussa maailmassa, wc tilojen ilmastointi on toteutettu niin, että virtsan hajut eivät tule ravintolan puolelle. Vähän huonommassa maailmassa, ilmastointi ei tähän kykene, jolloin ravintolan henkilökunta käy säännöllisesti tarkistamassa wc tilojen tason ja tarvittaessa tekee korjaavat liikkeet.
Pedrinas'sen tapauksessa, noh ehkä kusen haju kuuluu siihen "TexMexruokaa suomalaiseen makuun" konseptiin.
Ei se virtsa siellä aina haise. Mutta kun se haisee, niin se haju kyllä kantaa sitten toiseen päähän ravintolaa asti. Henkilökuntaa se ei tunnu haittaavan. Voihan se olla, että en vaan ymmärrä tätä konseptia.
Voinette kuitenkin varmaan kuvitella, että se virtsan haju alentaa jonkin verran syömisen nautinnollisuutta. Jos ette voi, niin menkääpäs koittamaan. Tiedä vaikka sattuisitte sinne juuri hajuaikaan.
Noh, rehellisyyden nimissä ja ravintolan "puolustukseksi" on sanottava, että yleensä nämä hajukerrat ovat sattuneet juuri ruuhkapäiville. Eli päiville, jolloin ravintola on täynnä asiakkaita. Henkilökunnalla on kiire ja silleen. Seli seli seli, plaa plaa plaa.. :(
Tästä päästään sujuvasti toiseen ongelmaan.
Pedrinas'sessa on liikaa asiakaspaikkoja suhteutettuna henkilökuntaa. Tästä olen muutamaman kerran antanut palautetta, mutta..no mennään kohta siihen palautteeseen. Joka tapauksessa, muutama pöytä sieltä pitäisi ottaa pois. Tai lisätä kiire ajoille henkilökuntaa. Itse arvelisin, että muutama pöytä pois, olisi parempi ratkaisu. Arvelen siis, että keittiön kapasiteettia ei pysty nostamaan henkilökunnan lisäämisellä. Noh saatan olla väärässä.
Liialliset asiakaspaikat näkyy siis siinä, että palvelun taso heikkenee ruuhka-aikoina. Pöytien siivoukset jää tekemättä. Likaiset astiat kyllä viedään pois, mutta pöytiä ei pyyhitä. Ruuan valmistaminen kestää turhan pitkään. Henkilökunta ei välttämättä huomaa sisään tulevia uusia asiakkaita.
Pedrinas's on siis (olevinaan) Mexico tyylinen ravintola. Tähän konseptiin kuuluu varmaankin kalustus joka heillä ravintolassaan on. Eli siis tuolit ja pöydät, sermit, jne. Minä en pidä heidän valitsemistaan pöydistä ja tuoleista. Ravintolan yleisilme (lukuun ottamatta "piss house" tekstiä) on ihan mukava. Mutta ne pöydät (ja tuolit). Ärtymykseni liittynee varmaan tähän kokooni. Olen siis pitkä ja lihaksikas, atleetinen suomalainen mies. No joo, pitkä olen ja pituuteni on raajoista koostuvaa, tämän voi havaita hyvin kun seison jonkin ihmisen vieressä vs. kun istun hänen kanssa penkillä. Seisoessani olen yleensä muita pidempi, mutta istuessa joko saman kokoinen tai jopa lyhempi.
Niin siis se Pedrinas'sen kalustus. Johtuen pitkistä raajoistani, en tiedä minne jalkani laittaisin, kun ne eivät pöydän alle sovi. Pyötien jalat ovat niin lähellä toisiaan, että ahdistaa, jos sinne väliin yrittää jalkansa tunkea. Valitut tuolit eivät myöskään sovi selkävaivaiselle. Mutta nämä asiathan on minun henkilökohtaisia ongelmia, eivät sinällään ravintolan "vika". Sen sijaan, tuolien korkeus suhteessa pöytien korkeuteen on hyvä.
Sitten se paikan suurin ongelma, eli palvelu. Toki tämä on ongelma kaikissa Ylivieskan ravintoloissa, mutta toisissa se on suurenpi ongelma kuin toisissa.
Vaikka ko. ravintolassa ei ole pöytiin ohjausta, olisi ihan kohteliasta sitä tehdä asiakkaan pöytää kysyessä. Tästä kyllä on jo vähän enemmän aikaa, kun saavuin ravintolaan usean ystäväni kanssa. Meitä oli huomattava määrä (en muista tarkkaan, mutta enemmän kuin viisi). Sisään tullessani sattui tarjoilija olemaan siinä "hollilla", joten kysyin onko heillä pöytää meidän kokoiselle seurueelle (ilmoitin tarkan henkilömäärän, jota en nyt muista). Tarjoilijan vastaus oli "istukaa ihan mihin vaan" ja hän painui keittiöön. Ei näin!
Tuolloin jäimme kuitenkin paikalle syömään. Johtuen erinäisistä syistä.
Kuten sanottua, ruoka on hyvää. Minä kun mielelläni annan palautette, niin olen asiasta tarjoilijoille maininnut. Vastauksena ruuan kehuihin saa joko a) hämmentynyt hiljaisuutta, b) selittelyä siitä miksi ruoka oli hyvää (ihan niin kuin se ei aina olisi), tai c) yrmeää hiljaisuutta.
Suomalaisillahan on tiettyjä ongelmia small talkkiin liittyen. Ruuan kehuminen ravintolan henkilökunnalle on juuri sitä, small talkkia. Ravintolan ruoka on lähtökohtaisesti hyvää, AINA! Siksipä sitä ei sinällään tarvitsi kehua, mutta se on kohteliasta. Tällöin vastaukseksi kehuihin riitää kaunis (rehellinen) hymy ja vaikkapa lause "Voi kiitos! Pyrimme tekemään parasta mahdollista ruokaa" tms.
Suomalaisten ongelmat small talkissa on sitä, että ei osata vastata tyhjänpäiväiseen lauseeseen tyhjänpäiväisellä lauseella. Jos joku kysyy sinulta "miten voit?". Ei hän todellakaan halua kuulla, miten voit. Hän haluaa kuulla, että "Hyvin kiitos! Kuinkas itse?" Vaihtoehtoisesti voi myös vastata, että "Hyvin kiitos, pientä flunssaa on kyllä päällä." Jos nyt flunssaa sattuu olemaan. Hän ei halua kuulla koko sairaskertomustasi.
Pedrinas'sen henkilökunnan palautteen vastaanottossa vaihtoehto c) henkilöityy yhteen ainoaan henkilöön. Hän on varmaankin tehokas työntekijä, mutta valitettavasti hän ei ole asiakaspalvelija. Tämä vaihtoehto c) on tietenkin se kaikkein huonoin vaihtoehto. a) vaihtoehto on ihan hyvä suomalaisille, koska suomalaiset yleensä ymmärtää miksi vastapuoli ei osaa tyhjänpäiväistä lauseiden vaihtoa.
Voisin toki kertoa useita tarinoita siitä miten asiointi Pedrinas'sessa on sujunut. Niin hyviä kuin huonoja muistoja, mutta se ei liene tarkoituksen mukaista. Sen sijaan kerron hiukan viimeisestä kerrasta. Tämä viimeisin kerta on myös toistaiseksi viimeinen kerta. Emme siis enää asioi Pedrinas's ravintolassa.
Erehdyimme menemään syömään pedrinas'seen ruuhka-aikaan. Ravintola oli ihan täynnä, vain yksi vapaa pöytä, johon syöksyimme. Meitä oli siis meidän perhe; minä, vaimo ja 9v. poikamme + minun äitini.
Syöksyimme varmaankin turhan vauhdikkaasti pöytäämme, koska henkilökunta ei ilmeisesti huomannut saapumistamme. Jouduimme siis odottamaan tarjoilijaa (ottamaan tilauksemme) hiukan pidempään. Viereisissä pöydissä ehti vaihtua asiakkaat ja heiltä tilaukset otettiinkin ennen meitä. No sattuuhan näitä (vaikka ei pitäisi). Meidän pöytä oli siisti, mutta huomasin muutaman muun pöydän jäävän siistimättä, vaikka asiakkaat vaihtui. No sattuuhan näitä (vaikka ei pitäisi).
Meni pyörähtämään Piss Housessa, ihan näin aluksi. Ovi oli lukossa ja avain piti hakea kassalta. Sinällään ymmärrän tämän, kun Kärkkäisen kauppakeskuksessa käy paljon asiakkaita ja he varmaankin hyödynsi Pedrinas'sen Piss Housea, vaikka eivät asioineet muuten ravintolassa. Mutta en siltikään ymmärrä tätä, en yhtään. Asian voi hoitaa muutenkin.
Niin se Piss House. Haisi kyllä niin väkevästi Pissille, että ei voinut erehtyä paikasta. Kävi hyvin selvästi esille, että oltiin Piss Housessa. Jostain syystä haju ei tuntunut poistuvan vaikka palasin pöytään. Piti oikein tarkistella, että eihän nyt tullut Pissit kengille, mutta ei kyllä minä ihan siisti olin. Piss Housen haju se vaan leijaille pöytäämme. Pöytämme sijaitsi ravintolan keskivaiheilla. Piss House, kun on toisessa päässä, ei hajun olisi pitänyt meille asti tulla, mutta tulipahan vaan.
Oli aika lähellä, että emme poistuneet ravintolasta kesken kaiken, kun Piss Housen haju oli melkein liian väkevä äidilleni.
No saimme jättää tilaukset tarjoilijalle viimein. Ei puhettakaan, että tarjoilija olisi pahoitellut viivästystä. En toki tässä yhteydessä asiasta antanut vielä palautetta. Ruoka tuli viimein, ensin minun annos. Noin 45 minuuttia siitä, kun tilaus oli jätetty. Ehdin odotella oman annokseni kanssa "hetkisen" ennen kuin äitini annos tuli. Siitä hetki eteenpäin ja pojan annos tuli. Sitten menikin jo vähän pidempään, ennen kuin vaimoni annos tuli.
Kuten on tullut aiemmin sanottua. Kaikkien annokset tuodaan yhtä aikaa, paitsi lapsille eka (heti kun valmistuu).
Ruokahan oli hyvää, kuten (melkein) aina. Suorastaan erinomaista.
Vaikkakin äidilläni oli hiukan ongelmia syömisen kanssa, johtuen Piss Housen aiheuttamista hajuista.
Miksipä sitten en toistaiseksi asioi Pedrinas'sessa enää?
Ruokailun päätteeksi annoin palautteeni, kuten tapana on.
Hämmentynyt tarjoilija vastasi pitkään odotus aikaan hiukan ylimielisestikin, että tämä on ihan normaalia heillä. Ehdotin, että josko lisää henkilökuntaa, tai pari asiakaspaikka pois. Ei niin voi kuulemma tehdä. "Se ei vaan ole niin helppoa" kerrottiin minulle.
Liityen ruuan toimittamiseen pöytään (ajoitukseen) todettiin, että näitä nyt sattuu, ei sille mitään voi.
Kokonaisuutena viimeisestä kerrasta jäi sen verran ikävä maku (ei kylläkään ruuasta johtuen), että en nyt vähään aikaan asioi ko. ravintolassa.
SummaSummarum tjs.
Pedrinas's on muka Mexico ravintola, joka tarjoaa muka TexMex ruokaa. Eli perus-suomalaista ruokaa (ei liity mitenkään perussuomalaisiin, tai ko. puolueeseen), muka Mexicolaisilla nimillä, muka Mexicolaisessa ympäristössä, muka Mexicolaisella palveluasenteella.
Mitäs se Tex-Mex ruoka sitten olikaan?
Wikipedia sanoo asiasta näin LinkkiWikiin.
Ruoka on mielestäni hyvää, joskus jopa erinomaista. Jos olet isoläski ja kaipaat isoa ruokaa, sitä täältä löytyy. Jos olet hiukka piukka pienempi ja kaipaat pienempää annosta, sitäkin löytyy.
Isoja annoksia saa myös jaetuksi kahdella ihmiselle, joten romanttista yhteisnapostelua, rakkaansa kera voi harrastaa. Ellei satunnainen Piss House tuoksu teitä haittaa. Toki romanttiset yhteisnapostelut kannattaa ajoittaa aikaan, jolloin paikalla ei ole aivan niin paljon asiakkaita. Ei, en tiedä milloin ko. aika on.
Pedrinas'sessa mikään ei ole sitä mitä luvataan, mutta ruoka on hyvää!
Jos et ole samanlainen nipottaja kuin minä, niin suosittelen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)